Esteetön Suomi –palkinto jaetaan kahden vuoden välein. Palkinnon myöntää Invalidiliitto ja Rakennustietosäätiö. Palkinnon on tarkoitus edistää palveluiden ja rakennetun ympäristön sopivuutta kaikille sekä kannustaa esteettömiä tai saavutettavia tila- ja palveluratkaisuja.
Palkinto annetaan kohteelle tai toiminnalle, jonka nähdään noudattavan Design for All, eli kaikille soveltuvan suunnittelun, periaatteita ja toteuttavan laajaa näkemystä esteettömyydestä ja/ tai saavutettavuudesta.
Palkittavana voi olla yksittäinen henkilö, ympäristö, reitistö, rakennus tai rakennuskokonaisuus, toimintamalli, järjestelmä, palvelu tai koulutusohjelma, virkistystoiminta tai näihin teemoihin liittyvä suunnitelma, jolla on ajankohtaista ja yleistä merkitystä.
Vuonna 2017 Esteetön Suomi –palkinto annettiin Suomen saavutettavin kirkko –radio-ohjelmalle. Lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa: Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Ruskis –koulun esteettömälle pihalle ja Tampereen vammais- ja esteettömyysasiamiehelle Jukka Kaukolalle.
Esteetön Suomi –kilpailu on kaikille avoin. Voit ehdottaa palkinnon saajaa web-pohjaisen lomakkeen kautta:
Voit myös lähettää ehdotuksesi sähköpostitse osoitteeseen johanna.hatonen[at]invalidiliitto.fi tai postitse osoitteeseen:
Johanna Hätönen Esteettömyyskeskus ESKE Invalidiliitto ry Mannerheimintie 107 00280 Helsinki
Ehdotukset on toimitettava 7.9.2019 mennessä. Kaikkien ehdottaneiden kesken arvotaan lippuja Apuväline- ja Habitare-messuille. Esteetön Suomi –palkinnon saaja palkitaan tunnustuskirjalla ja Suomen Messusäätiön lahjoittamalla 3 000 euron stipendillä.
Palkinto annetaan tämän vuoden Apuväline-messuilla 7.11.2019 Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa. Messuja järjestää Expomark Oy yhteistyössä Invalidiliiton kanssa. Muina yhteistyökumppaneina toimivat Näkövammaisten liitto, edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestö Sailab ry ja Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry.
Esteetön Suomi –palkinnon säännöt löydät alla olevan linkin kautta:
Joensuun pääkirjaston portaikkoihin ja oviaukkoihin on kiinnitetty huomiotarroja. Tarrat luovat tummuuskontrastin ympäristön kanssa, jotta näkövammaiset kävijät voivat suunnistaa helpommin kirjaston tiloissa. Culture Open –projektikoordinaattori Henna kävi heinäkuun alussa kirjastolla, kun huomiotarrojen sijoitusta mietittiin yhdessä kokemusasiantuntija Pirjo Hoikkasen avustuksella.
Kirjaston aulassa kävijä huomaa huomiotarrat Kahvila Pilkun portaissa sekä toisen kerroksen lukusaliin vievän portaikon kahden etummaisen portaan kohdalla. Lukusalissa sijaitsevan kierreportaikon takaosaan on lisätty huomiotarraa ja portaikon vieressä olevaan pylvääseen on laitettu kyltti, joka osoittaa viereiseen hiljaiseen tilaan. Kyltin ansiosta pylväs erottuu selvemmin ympäristöstään kuin aikaisemmin.
WC-tilojen oviaukon reunoille on myös lisätty huomiotarraa, jotta syvennys erottuisi selvemmin. Lisäksi esteettömän WC:n vetimeen on laitettu huomiotarra, jotta kävijä huomaisi vetimen sijainnin seinässä.
Culture Open Able Art Group, tai tuttavallisemmin COAAG, on osana Culture Open -hanketta koottu esiintymisryhmä. Ryhmässä on kahdeksan esiintyjää. Ryhmää ohjaa tanssi- ja esitystaiteilija Minni Hirvonen. COAAG aloitti harjoitukset kesäkuun alussa. Ryhmä harjoittelee esiintymistä Joen yö –festivaalia varten. Joen yö on vuosittainen kulttuurifestivaali Joensuussa. Tänä vuonna Joen yö järjestetään 23.8.
Projektikoordinaattori Henna kävi seuraamassa COAAG-ryhmän harjoitusten etenemistä tällä viikolla Taidekeskus Ahjossa.
Harjoitukset alkoivat mielikuvaharjoitteilla, joiden avulla tutkittiin esiintymistilaa. Jokaisen harjoitteen jälkeen ryhmä pohti siinä syntyneitä tunteita ja ajatuksia. Tämän jälkeen ryhmäläiset antoivat palautetta toisilleen ja keskustelivat harjoitteissa syntyneistä oivalluksista, joita voisi soveltaa varsinaisessa esityksessä.
Esiintyjät tutkivat Ahjoa tilana.
Laulaja ja lauluntekijä Iiris Brocke säesti esityksen runkona toimivaa runoa. Ensin ryhmäläiset saivat esiintyä vapaasti musiikin tahtiin luoden omat liikkeensä. Tämän jälkeen ryhmä kommentoi esitystään ohjaaja Minnin johdolla. Pikkuhiljaa koreografia esitykselle alkoi muodostua.
Abstraktit liikkeet muuttuvat pikkuhiljaa koreografiaksi.
Ohjaaja Minni kerää ryhmän yhteen keskustelemaan harjoitteiden synnyttämistä ajatuksista.
Jokainen harjoituskerta hioo esitystä sen lopulliseen muotoon. Esiintyjistä huomaa, miten omistautuneita ja ammattitaitoisia he ovat. Innokkuus ja avoimuus uusien asioiden kokemiseen on ollut keskeinen osa harjoituksia. Ryhmällä on vielä kuukausi aikaa valmistella esitystä Joen yötä varten.
Minnillä on idea liikkeestä, jota esiintyjät voisivat kokeilla.
Culture Open Able Art Group esiintyy Joen yössä 23.8. pääkirjaston Muikkusalissa klo 16-18. Osoite: Koskikatu 25, 80100 Joensuu. Tilaan on esteetön pääsy. Tilassa on induktiosilmukka.
Tule katsomaan!
Culture Open Able Art Group -harjoitukset Ahjossa 15.7.2019
Aluehallintoviraston saavutettavuusvaatimuksia selventävä sivusto on nyt julkaistu. Osoitteesta www.saavutettavuusvaatimukset.fi löydät tietoa siitä, miten sähköisten palveluiden esteettömyyttä voidaan lisätä. Sivusto on julkaistu vastaamaan Euroopan unionin saavutettavuus-direktiivin ohjeistusta. EU:n saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan vuonna 2016. Suomessa direktiivin pohjalta on tehty Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Lakia valvoo Etelä-Suomen Aluehallintoviraston saavutettavuusyksikkö, joka myös ylläpitää saavutettavuusvaatimukset-sivustoa.
Käytännössä tämä uusi laki tarkoittaa sitä, että siirtymäajan jälkeen kaikkien Suomessa tarjottavien sähköisten palveluiden on oltava saavutettavia. Palvelut, jotka on julkaistu 23.9.2018 jälkeen on oltava saavutettavia 23.9.2019 mennessä ja palvelut, jotka on julkaistu ennen 23.9.2019 on oltava saavutettavia 23.9.2020 mennessä. Mobiilisovellusten on taas oltava saavutettavia 23.6.2021 alkaen.
Mitä sitten tarkoitetaan sähköisten palveluiden saavutettavuudella? Saavutettaville verkkosisällöille on olemassa yhdenmukaistettujen standardien vaatimukset. Nämä vaatimukset määritellään dokumentissa, jonka nimi on Harmonised European Standard: Accessibility requirements for ICT products and services. Dokumentti tunnetaan myös nimellä Standardi EN 301 549 v2.1.2. Käytännössä ohjeistus pohjautuu suurimmaksi osin World Wide Web Consortiumin (W3C) esteettömyysohjeeseen, joka tunnetaan nimellä WCAG, eli Web Content Accessibility Guidelines.
Kuulostaako monimutkaiselta? Tämän vuoksi saavutettavuusvaatimukset-sivusto on avattu. Sivustolla kerrotaan selkeästi mitä sähköisten palveluiden tarjoajien tulee tehdä, että heidän palvelunsa vastaavat saavutettavuusvaatimuksia siirtymäajan loppuun mennessä.
Saavutettavuusvaatimukset-sivustolta löydät käytännön tietoa saavutettavuudesta, WCAG-kriteereistä, oikeuksistasi saavutettaviin palveluihin sekä tietoa uuden lainsäädännön vaatimuksista. Lisäksi sivustolla on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ylläpitämä blogi, jossa on ajankohtaista asiaa saavutettavuudesta.
Joensuun pääkirjasto on ryhtynyt toimiin saavutettavuuden parantamiseksi tiloissaan ja palveluissaan. Saavutettavuuskartoituksen raportissa esitettiin sarja ehdotuksia, joiden avulla kirjaston käytettävyyttä voidaan lisätä. Näihin ehdotuksiin kuului mm. huomiotarrojen lisääminen WC-tiloihin, hissiin, portaisiin ja lukusaliin, jotta näkövammaisten liikkuminen tilassa helpottuisi. Kirjasto aikoo myös asentaa maksuttoman NVDA-ruudunlukuohjelman yhteen asiakastietokoneistaan. Tämän lisäksi kirjaston Internet-sivujen ”esteetön kirjasto” –osiota tullaan laajentamaan ja sivustolle lisätään kirjaston esteettömyystiedot.
Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää tapasi Joensuun pääkirjastolla tiistaina 2.7. Tuija-Kaisa Teikarin, kokemusasiantuntija Pirjo Hoikkasen ja hänen avustajansa Raija Kantasen sekä kirjaston vahtimestari Asko Reitun ja asiakaspalvelun palvelupäällikön Satu Lihavaisen. He olivat myös mukana maaliskuussa, kun kirjaston tiloja kartoitettiin. Tällä kertaa Tuija-Kaisa, joka toimii kirjaston oman Kynnyksetön kirjasto -saavutettavuushankkeen projektikoordinaattorina, oli kutsunut joukon kokoon.
Kokemusasiantuntija Pirjo Hoikkanen ohjeisti kirjaston henkilökuntaa ja Culture Open –projektikoordinaattoria kirjaston tiloissa, näyttäen millaisilla muutoksilla kirjaston saavutettavuutta voitaisiin parantaa.
Saavutettavuuskartoituksessa oli käynyt ilmi, että kirjaston sisustuksen harmaus aiheutti ongelmia näkövammaisille tummuuskontrastin puutteen vuoksi. Esimerkiksi kirjaston WC-tilojen oviaukkoa oli vaikea erottaa, koska se sijaitsee aulatilassa naulakkojen takana. Pirjo Hoikkanen ehdotti, että WC-tilan oviaukon reunoille lisättäisiin oranssia huomiotarraa, jotta oviaukko erottuisi tummuuskontrastina ympäristöstään.
Tuija-Kaisa Teikari mallaa oranssia huomiotarraa kirjaston WC-tilan oviaukon reunoille. Pirjo Hoikkanen seuraa sivusta.
Myös esteettömän WC:n seinässä sijaitsevan vetimen yhteyteen lisätään huomiotarraa, jotta sen erottaisi paremmin. Esteettömän WC:n oveen on saavutettavuuskartoituksen jälkeen jo asennettu vaakasuuntainen vedin, joka parantaa tilojen käytettävyyttä.
Vaikka kirjaston hissin painikkeet ovat sopivalla korkeudella, niitä on vaikea erottaa tummuuskontrastina ympäristöstään. Kirjasto aikookin laittaa hissin ulkopuolella olevan kutsupainikkeen yhteyteen huomiotarraa. Hissin sisälle on saavutettavuuskartoituksen jälkeen asennettu suurempikokoiset painikkeet sekä paremmin taustastaan erottuva hälytyspainike. Näiden painikkeiden lisäksi hissin alkuperäisen hälytyspainikkeen ympärille lisätään huomiotarraa, jotta sitä ei tulisi painettua vahingossa.
Hissin kutsupainikkeen yhteyteen lisätään myös huomiotarraa, jotta se erottuisi selvemmin taustastaan. Pirjo Hoikkanen löysi painikkeen kokeilemalla. Raija Kantanen avusti Pirjoa ja Tuija-Kaisa oli valmis merkitsemään kohdan, johon huomiotarra laitetaan.
Pirjo Hoikkanen tutkii hissin painikkeita Raija Kantasen avulla. Tuija-Kaisa seuraa oranssin huomiotarran kera. Kirjasto on lisännyt hissiin suuremmat pistekirjoituksella varustetut painikkeet saavutettavuuskartoituksen jälkeen.
Kirjaston portaisiin tullaan myös lisäämään keltamustaa huomiotarraa, jotta kävijät eivät kompastuisi portaiden alkupään kahteen etummaiseen askelmaan. Myös portaikon keskellä olevaan valkoiseen pylvääseen lisätään huomioväriä, jotta se erottuisi tummuuskontrastina taustastaan.
Kirjaston portaiden alkupää voi aiheuttaa kompastumisen, jos askelmia ei erota tummuuskontrastina. Kirjasto aikoo lisätä askelmiin keltamustaa huomiotarraa.
Myös Kahvila Pilkkuun johtaville porrasaskelmille lisätään huomiotarraa, jotta kävijät erottavat portaat paremmin taustastaan.
Kahvila Pilkun porrasaskelmien yhteyteen lisätään myös huomiotarraa.
Lukusalin oranssit sermit ja istuimet saivat kiitosta vammaisneuvoston kokemusasiantuntijoilta saavutettavuuskartoituksessa. Tilan muutoin harmaa sisustus kuitenkin vaikeutti kokemusasiantuntijoiden liikkumista tilassa. Varsinkin lukusalin takaosassa sijaitseva kierreportaikko ja sen läheisyydessä oleva pylväs muodostivat törmäysriskin.
Vaikka portaiden takaosaan oli jo aiemmin lisätty keltamustaa huomiotarraa, ei sitä ollut tarpeeksi Pirjo Hoikkasen mielestä. Nyt kirjasto aikoo lisätä tarraa niin, että se näkyy selvemmin tilan etuosasta katsoen. Tarraa laitetaan myös pylvääseen, jotta se erottuisi selvemmin portaikon vieressä.
Vaikka lukusalin kierreportaikon takaosaan on jo aiemmin kiinnitetty huomiotarraa, sitä on vaikea hahmottaa salin etuosasta. Myös portaikon takana sijaitsevaan pylvääseen lisätään huomiotarraa, jotta kukaan ei törmäisi siihen.
Suuri kiitos Pirjo Hoikkaselle ja Raija Kortelaiselle, jotka avustivat keväisessä saavutettavuuskartoituksessa ja ohjeistivat kirjastoa huomiotarrojen ja WC-tilan oven vetimen asentamisessa. Kirjaston henkilökunta on ottanut kartoituksen tulokset ja saavutettavuuden parantamiseksi tehdyt ehdotukset vastaan avoimesti ja innokkaasti. Kynnyksetön kirjasto –hankkeen koordinaattori Tuija-Kaisa Teikari on tehnyt lyhyessä ajassa monta parannusta kirjaston saavutettavuuteen. Myös suuri kiitos hänelle!
Tällä testillä voit selvittää, kuinka saavutettavassa ympäristössä asut. Voit soveltaa testiä kotiisi tai vaikkapa lähikauppaasi!
Ja jos kaipaat vaativampaa kartoituskokemusta, niin löydät saavutettavuuskartoituslomakkeen kokonaisuudessaan hankeblogimme ”Saavutettavuuskartoitus”-osiosta.
Ei kun kartoittamaan!
Voit ladata tämän testin alla olevan painikkeen kautta:
27.6.2019 alkaen sanomalehti Karjalainen julkaisee verkkosivullaan selkokielisiä uutisia. Selkojuttuja ilmestyy noin yksi viikossa. Osa selkouutisista on kokonaan uusia ja osa on julkaistu jo aiemmin Karjalaisen paperi- ja verkkoversioissa. Karjalaisen selkouutiset ovat saaneet Selkokeskukselta virallisen selkotunnuksen. Selkotunnus on merkki siitä, että julkaisu täyttää selkokielen edellytykset.
Karjalaisen selkokieltä koskevassa pääkirjoituksessa todetaan, että ”Suomessa on yli puoli miljoonaa ihmistä, joiden on vaikea ymmärtää kirjoitettua tai puhuttua suomen kieltä. Näiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan.”
Jokainen meistä hyötyy selkokielellä kirjoitetusta tekstistä. Selkokielessä ilmaistaan vaikeita asioita ja käsitteitä helposti ja selvästi. Selkokieli myös selittää vaikeasti ymmärrettävien sanojen merkityksen lukijalle. Selkokielen lukeminen on hyvä tapa opettaa esimerkiksi lapsia lukemaan. Myös vaikeaksi koetun suomen kielen opettelu helpottuu, kun oppimateriaali on kirjoitettu selkosuomeksi.
Kuten Karjalaisen Anna Dannenberg toteaa: ”Hyvin kirjoitettu selkokieli sopii kaikille ihmisille. Ei ole väliä, onko oma kielitaito loistava vai heikko. Helppoa kieltä on helppo lukea.”
”Kuka pääsee kulttuurin luo?” kysytään sanomalehti Karjalaisessa (25.6.2019). Karjalainen haastatteli Culture Open –hankkeen projektikoordinaattoria Henna Karhapäätä liittyen osana hanketta toteutetun saavutettavuuskartoituksen tuloksiin.
Kartoitusta seurattiin myös hankeblogissa tämän kevään aikana, kun Joensuun vammaisneuvoston nimeämät kokemusasiantuntijat kiersivät testaamassa paikallisten kulttuurikohteiden saavutettavuutta.
Voit lukea hankeblogin aikaisemmat kirjoitukset kartoituksesta alla olevien linkkien kautta:
Kuten Karjalaisen jutussakin todetaan, yksikään kartoitetuista kulttuurikohteista ei ole täysin esteetön. Monen kartoitetun kohteen saavutettavuusongelmat ovat rakennusteknisiä, mutta useimmat esteet saavutettavuudelle voidaan poistaa esimerkiksi palveluiden lisäämisellä. Jo pienillä muutoksilla, kuten induktiosilmukoiden ja äänimajakoiden asentamisella, parannetaan kohteiden saavutettavuutta.
Karjalaisen jutun voit lukea alla olevan linkin kautta:
Karjalaisen verkkosivuilla voit myös katsoa videon, jossa Culture Open Able Art Group –ryhmässä esiintyvä tanssitaiteilija Risto Lång kokeilee, miten taidemuseossa liikkuminen onnistuu.
Hankeblogiimme on myös lisätty uusi osio nimeltään ”Saavutettavuuskartoitus”. Tästä osiosta voit lukea lisää kartoituksesta sekä ladata kartoituksen raportin ja lomakepohjan. Raportin lopussa on listattu erilaisia toimenpiteitä, joilla kohteista voisi tehdä saavutettavampia. Lomakepohjaa saa käyttää oman kartoituksen tekemisessä. Voit kartoittaa vaikka lähikirjastosi tai oman kotisi!
Pääset Saavutettavuuskartoitus-osioon sivustomme menuvalikosta tai alla olevan linkin kautta:
Taidekeskus Ahjossa on esillä Kirsikodin taiteilijoiden teoksia. Kirsikoti on kehitysvammaisten taiteilijayhteisö, joka sijaitsee Lieksassa. Kotoa Lieksasta –nimisessä näyttelyssä on esillä kahdentoista taiteilijan teoksia. Teosten teemana on kotiseutu. Osa teoksista on syntynyt kesällä 2018 järjestetyllä taideleirillä, jota ohjasi kuvataiteilija Minna Haataja.
Päivi Eronen, Lieksan kirkko (2019)
Värien käytön rohkeus korostuu monessa teoksessa. Aiheita on saatu niin luonnosta kuin kaupungistakin. Päivi Erosen (s. 1971) teos Lieksan kirkko (2019) kuvaa rakennusta värien ja abstraktien muotojen kautta. Hanna Ronkaisen (s. 1973) Jokijärvi-teoksessa (2018) voi nähdä vaikutteita ranskalaisen jälki-impressionistisen maalarin, Paul Gauguinin teoksista. Kirsi Mikkosen (s. 1969) Ruunaan kosket –teos (2018) taas muistuttaa japanilaisen väripuupiirrostaiteen mestarin, Katsushika Hokusain, tunnettua Kanagawan suuri aalto –teosta (n. 1830).
Ylin teos: Hanna Ronkainen, Jokijärvi (2018), alempi teos: Kirsi Mikkonen, Ruunaan kosket (2018).
Kotoa Lieksasta –näyttely on esillä Ahjossa 2.7. saakka. Ahjoon on ilmainen sisäänpääsy ja tila on esteetön.
Inklusiivinen Culture Open Able Art Group aloitti harjoittelun tänään. Osana Culture Open –hanketta perustettu esiintymisryhmä harjoittelee maanantaisin Taidekeskus Ahjossa. Ryhmä esiintyy elokuussa 2019 Joensuun Joen yö –festivaaleilla. Ryhmää ohjaa tanssi- ja esitystaiteilija Minni Hirvonen.
Seuraamme ryhmän harjoituksien etenemistä kesän aikana hankkeen kanavilla (Facebook, Twitter, Instagram ja tämä blogi).
cultureopen.home.blog 
