Kansainvälistä selkokielen päivää vietetään 28.5.

Torstaina 28.5. vietetään ensimmäistä kansainvälistä selkokielen päivää. Selkokielen päivän tarkoituksena on jakaa tietoa selkokielestä ja selkomateriaaleista. Selkokielen päivänä tuodaan esille myös selkokielen tarvetta ja selkokieltä tuottavia tahoja.

Mitä on selkokieli?

Selkokieli on yleiskieltä helpompi muoto, jonka sanasto, rakenne ja sisältö on luettavampi ja ymmärrettävämpi kuin yleiskielessä. Selkokieli ei tarkoita, että tekstin sisältö olisi niukkaa tai puutteellista, vaan selkokieli voi olla ihan yhtä runsasta ja kuvailevaa kuin yleiskieli. Selkokielellä voidaan kirjoittaa niin kaunokirjallisuutta kuin tietokirjallisuuttakin.

Selkokielessä, kuten yleiskielessäkin, on eri vaikeusasteita. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa selkokieltä. Selkokielellä voidaan kuitenkin tehdä monimutkaisista teksteistäkin helpommin luettavia.

Ketä varten selkokieli on?

Selkokieltä tarvitsevat ihmiset, joilla on vaikeuksia ymmärtää tai lukea yleiskieltä. Selkokielestä hyötyvät kuitenkin kaikenlaiset ihmiset, koska se helpottaa viestimistä. Miltei 750 000 henkilöä Suomessa tarvitsee selkokielistä viestintää.

Selkokielen tarve Suomessa on kasvanut muuan muassa siksi, että yli 65-vuotiaiden ja maahanmuuttajien määrä on kasvanut. Myös nuorten lukutaidon heikkeneminen on luonut tarvetta selkoviestinnälle.

Kuka tuottaa selkokieltä?

Suomessa selkokielisessä viestinnässä neuvoo Selkokeskus. Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijataho. Selkokeskus edistää selkoviestintää muun muassa julkaisemalla Selkosanomat-uutislehteä, tuottamalla selkokielen tekstipalveluita, järjestämällä selkokielen koulutuksia ja myöntämällä selkotunnuksia.

Linkki: Lisää tietoa Selkokeskuksesta

Voit seurata selkokielen päivää sosiaalisessa mediassa aihetunnisteilla #selkokielenpäivä ja #MakeitEasy.

Miten Culture Open –hanke on mukana selkokielen päivässä?

Culture Open on luonut yleisohjeistuksen selkeän kielen kirjoittamiseen. Selkeä kieli on eri asia kuin selkokieli, mutta jo kielen selventäminen edesauttaa tekstin sisällön ymmärtämistä.

Voit ladata oppaan alla olevasta linkistä:

Kansainvälistä esteettömyyspäivää vietetään tänä vuonna 21.5.

Kansainvälinen esteettömyyspäivä (Global Accessibility Awareness Day) osuu tänä vuonna helatorstaille. Esteettömyyspäivän tarkoituksena on edistää ihmisten tietoutta verkkosaavutettavuudesta sekä palvelujen ja tilojen esteettömyydestä. Saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäämisellä edistetään merkittävästi vammaisten ihmisten tasavertaista elämää. Saavutettavuudella tarkoitetaan yleensä palvelujen ja verkkosisältöjen helppoa käytettävyyttä, kun taas esteettömyys viittaa enemmän fyysisten tilojen toimivuuteen.

Esteettömyyspäivää on juhlittu vuodesta 2012 alkaen. Alun perin Los Angelesista lähtöisin, esteettömyyspäivä on levinnyt ympäri maailmaa. Osana esteettömyyspäivän toimintaa eri yhteisöt, järjestöt ja toimijat järjestävät seminaareja, luentoja, koulutuksia ja tietoiskuja päivän teemoihin liittyen.

Esteettömyyspäivää koordinoiva GAAD on listannut verkkosivuilleen 144 saavutettavuus- ja esteettömyystapahtumaa ja -toimintaa, jotka järjestetään osana esteettömyyspäivää:

Linkki englanniksi: This year’s events

GAAD-järjestön verkkosivuilla kerrotaan, että peräti miljardi ihmistä hyötyisi saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Yleisimmät erityistarpeet liittyvät näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen ja tiedon ymmärtämiseen. GAAD muistuttaakin, että 98,1 % kaikista verkkosivuista ei täytä edes yhtä WCAG-saavutettavuusvaatimusta. WCAG on ohjeistus, joka listaa vähimmäissuositukset sivuston käytettävyydelle.

Lisää tietoa WCAG-ohjeistuksesta löydät Saavutettavuusvaatimukset-verkkosivuilta:

Saavutettavuusvaatimukset: Tietoa WCAG-ohjeistuksesta

GAAD-kotisivut englanniksi: Global Accessibility Awareness Day

GAAD listaa myös yleisimpiä verkkosivuilla esiintyviä ongelmia ja virheitä, kuten:

  • Tekstin ja taustan huono kontrasti
  • Tekstivastineen puuttuminen kuvasisällöistä
  • Tyhjät linkit, jotka eivät vie minnekään
  • Ladattavia tiedostoja ei ole merkitty kunnolla
  • Toimimattomat painikkeet
  • Tiedostoista puuttuu sisältö

Culture Open –hanke onkin koonnut saavutettavan verkkoviestinnän ohjeistuksen, jonka avulla voit välttää näitä virheitä:

Ohjeistus löytyy myös selostettuna videona:

Lisää tietoa verkkosaavutettavuudesta ja esimerkiksi tekstivastineen käytöstä löydät blogimme osiosta:

Saavutettavan verkkoviestinnän ohjeistus

On hyvä muistaa, että saavutettavuus ja esteettömyys hyödyttävät meitä kaikkia. Esteettömässä ympäristössä on turvallisempi liikkua ja saavutettavuus alentaa kynnystä osallistua ympäröivän maailman menoihin.

Hyvää esteettömyyspäivää kaikille!

Joensuun kaupunki teki selvityksen maakunnan maahanmuutosta

Sanomalehti Karjalainen uutisoi 21.4.2020 Joensuun kaupungin tekemästä katsauksesta, joka selvittää maahanmuuttoa Pohjois-Karjalassa ja sen suurimmassa asukaskeskuksessa Joensuussa. Selvitys on osa kaupungin kasvustrategian valmistelua, josta saatua tietoa hyödynnetään paikallisten palveluiden kehittämisessä. Kaupungin kyselystä on myös hyötyä Culture Open –hankkeelle, joka on selvittänyt maahanmuuttajataustaisten joensuulaisten osallistumista paikalliseen kulttuuritoimintaan.

Kaupungin selvityksessä todettiin, että Pohjois-Karjalassa asuu noin 4000 ulkomaan kansalaista sekä 6000 laajemmin ulkomaalaistaustaista henkilöä. Joensuun asukasmäärästä 3 % on ulkomaan kansalaisia ja 5 % ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Lisäksi Joensuussa opiskelee miltei 2000 kansainvälistä opiskelijaa. Pakolaistaustaisia asukkaita Joensuussa on alle 200.

Infograafi listaa artikkelissa esitetyt luvut ja prosentin maakunnan maahanmuutosta.
Infograafi havainnollistaa Joensuun kaupungin maahanmuuttoselvityksen tuloksia.

Joensuussa asuvista ulkomaan kansalaisista lähes puolet ovat venäläisiä. Heitä Joensuussa asuu 1600. Euroopan unionin alueelta saapuneista maahanmuuttajista noin puolet on saapunut Joensuuhun töihin. Euroopan unionin ulkopuolisista maista saapuneista maahanmuuttajista hieman alle puolet taas on saapunut Pohjois-Karjalan alueelle perhesyistä. Joensuussa on 8% lapsiperheitä, joissa ainakin toinen vanhemmista on vieraskielinen.

Maahanmuuttajat ovat yksi Culture Open –hankkeen kohderyhmistä ja kaupungin selvitys antaa mielenkiintoista tietoa Joensuuhun ja Pohjois-Karjalaan suuntautuneesta maahanmuutosta.

Keväällä 2019 Culture Open –hanke toteutti Kulttuuripalveluiden Kattavuuskyselyn. Kyselyssä joensuulaisilta kerättiin kokemuksia paikallisten kulttuuripalveluiden toimivuudesta. Kyselyllä haluttiin selvittää, mitä puutteita palveluissa on ja miten niitä voitaisiin parantaa varsinkin hankkeen kohderyhmien, vammaisten ja maahanmuuttajien, osalta. Kyselyä varten Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää vieraili päivä- ja toimintakeskuksissa sekä yhteisötiloissa, joissa hankkeen kohderyhmään kuuluvat joensuulaiset viettävät aikaansa. Lisäksi kysely toteutettiin verkkokyselynä. Kyselyyn saatiin yhteensä 116 vastausta.

Kattavuuskyselyn vastauksissa ilmeni, että Joensuussa asuvilla maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä on vaikeuksia löytää tietoa paikallisista kulttuurikohteista, kuten museoista ja kirjastoista, ja –tapahtumista. Moni maahanmuuttajaksi itsensä tunteva vastasi kyselyssä, että heillä on myös vaikeuksia löytää tietoa kohteiden ja tapahtumien saavutettavuudesta. Saavutettavuudella kyselyssä tarkoitettiin kohteiden ja tapahtumien löydettävyyttä sekä käytettävyyttä. Yleisellä tasolla suurin osa kyselyyn vastaajista oli sitä mieltä, että kulttuurikohteiden ja –tapahtumien saavutettavuus vaikuttaa heidän vierailupäätökseensä.

Graafi näyttää, että yli puolet vastaajista löysi vain joskus tietoa kulttuuritapahtumista ja niiden sijainnista.
Kulttuuripalveluiden Kattavuuskyselyn tuloksista kävi ilmi, että suurin osa englanninkieliseen kyselyyn vastanneista ei löytänyt helposti tietoa paikallista kulttuuritapahtumista.

Yhdessä Joensuun kaupungin maahanmuuttajaselvityksen kanssa, Kattavuuskysely hahmottaa maakunnan maahanmuuton mittasuhteita sekä maahanmuuttajien hyvinvoinnin tarpeita. Tiedon puute paikallisista kulttuurikohteista ja –tapahtumista sekä selko- ja monikielisen palvelun puute estävät monia Joensuun alueella asuvia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä osallistumasta paikalliseen kulttuuritoimintaan. Tilannetta voidaankin parantaa lisäämällä tiedon määrää ja keskittämällä sitä sellaisille kanaville, joita kyselyyn vastaajat kertoivat käyttävänsä säännöllisesti. Myös selkoviestintää kaupungin kanavilla olisi hyvä lisätä, koska se mahdollistaisi helpon tiedon saannin monelle. Kattavuuskyselyn tuloksista kertova raportti suositteleekin, että Joensuun kaupungin Kulttuuripalvelut tuottaisivat paikallisista kulttuurikohteista selkokielisiä perustietoja.

Englanninkieliseen kyselyyn vastanneet eivät olleet tyytyväisiä sähköisen tiedon määrään paikallisista kulttuuripalveluista ja -tapahtumista.
Yli puolet Kattavuuskyselyn englanninkieliseen versioon vastanneista eivät ole tyytyväisiä siihen sähköiseen tiedon määrään, mikä löytyy paikallisista kulttuuripalveluista ja -tapahtumista.

Sanomalehti Karjalaisen juttu Joensuun kaupungin maahanmuuttoselvityksestä:

Joensuun kansainvälisin kaupunginosa on Noljakka ja pitäjistä Pyhäselkä – maakunnassa 120 eri kansallisuutta

Lataa Culture Open –digivinkit käyttöösi!

Culture Open –hanke on tällä viikolla osallistunut valtakunnalliselle Digitukiviikolle. Teemaviikon tehtävänä on ollut haastaa kansalaisia ja yhteisöjä auttamaan toisiaan ja läheisiään digitaidoissa. Culture Open –hanke on osallistunut Digitukiviikkoon jakamalla digivinkkejä saavutettavaan kommunikointiin verkossa.

Hankkeen viisi digivinkkiä löytyvät nyt koottuna tästä artikkelista sekä ladattavina versioina, jotka voit ottaa käyttöösi!

Digivinkki 1:

Digivinkki 2:

Digivinkki 3:

Digivinkki 4:

Digivinkki 5:

Voit myös ladata digivinkit Word-tiedostona:

Tutustu myös saavutettavan verkkoviestinnän oppaaseen:

Lisää tietoa Culture Open -hankkeen saavutettavan verkkoviestinnän ohjeistuksesta:

Saavutettavan verkkoviestinnän ohjeistus

Culture Open -digivinkki 1

Culture Open -digivinkki 2
Culture Open -digivinkki 3
Culture Open -digivinkki 4
Culture Open -digivinkki 5

Culture Open on mukana Digitukiviikolla edistämässä digitaalista yhdenvertaisuutta.

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista Digitukiviikkoa. Digitukiviikon järjestää Digi- ja väestötietovirasto yhdessä valtakunnallisen digitukiverkoston kanssa. Digitukiviikko haastaa kansalaiset, organisaatiot, järjestöt ja yhdistykset auttamaan läheisiään digitaidoissa korona-arjen keskellä.

Digitukiviikko on kaikille avoin tapahtumaviikko, joka kutsuu mukaan kaiken tasoisia digiosaajia. Jokainen voi osallistua digitukiviikkoon omalla tavallaan.

Culture Open –hanke osallistuu Digitukiviikkoon jakamalla digivinkkejä hankkeen sosiaalisen median kanavilla. Vinkeissä annetaan selkeitä ohjeita saavutettavaan digiviestintään.

Lisää tietoa Digitukiviikosta Digi- ja väestötietoviraston nettisivuilla:

Digitukiviikko kannustaa jakamaan ja oppimaan digitaitoja

Culture Open -digivinkki #1: Tekstivastine

Infograafi, joka kertoo tekstivastineesta.

Saavutettavan verkkoviestinnän opas

Culture Open -hanke on laatinut saavutettavan verkkoviestinnän oppaan. Oppaassa kerrotaan selkeästi, miten jokainen meistä voi tuottaa saavutettavaa viestintää verkossa, kuten verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Saavutettavan verkkoviestinnän opas:

Opas on osa Culture Open -hankkeen saavutettavuusohjeistusta. Oppaan ohjeistus löytyy myös hankeblogin artikkelista Culture Open ohjeistaa saavutettavassa verkkoviestinnässä.

Oppaan ohjeistus löytyy myös selostettuna videona:

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus on julkaissut esteettömyyskyselynsä loppuyhteenvedon

Esteettömyyskeskus ESKE on julkaissut loppuyhteenvedon ”Mitä mieltä esteettömyydestä ja saavutettavuudesta” –kyselystä. Kyselyssä kaivattiin palautetta esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisesta julkisissa tiloissa ja asunympäristöissä sekä palveluissa ja julkisissa liikennevälineissä. Kyselyn välikatsaus julkaistiin elokuussa 2019 ja kysely suljettiin alkuvuodesta 2020.

Julkisten tilojen esteettömyyttä koskevissa vastauksissa toistui monet samankaltaiset huomiot kuin Culture Open –hankkeen viimekeväisessä saavutettavuuskartoituksessa:

  • Julkisten tilojen WC-tiloissa ei ole joko esteetöntä WC-tilaa tai esteettömässä WC-tilassa ei ole tarvittavia varusteita.
  • Monen julkisen tilan yhteydestä puuttuvat vammaispysäköintipaikat tai ne ovat liian kaukana kohteesta.
  • Julkisissa tiloissa ei ole tarpeeksi opasteita, opasteet eivät ole saavutettavia tai opasteet eivät palvele saavutettavasti poikkeustilanteissa.
Yllä listatut huomiot julkisten tilojen esteettömyydestä esitettyinä kuvamuodossa.

Verkkosaavutettavuuden suhteen korostettiin julkisten tilojen esteettömyys- ja saavutettavuustietojen lisäämisen merkitystä palveluntarjoajien verkkosivuille. Vaikka monet kyselyyn vastaajista kokivat, että verkkoteknologian mahdollistava saavutettavuus on positiivinen asia, jotkut olivat huolissaan siitä, että tiedon saamiseen ja sen ymmärtämiseen tarvitaan älylaitteita, kuten älypuhelimia.

Nämä huomiot julkisten tilojen esteettömyydestä ja verkkopalveluiden saavutettavuudesta kertovat, että vielä on parannettavaa, jotta kaikki tilojen ja palveluiden käyttäjät tulisivat kohdelluksi yhdenvertaisina. Joensuussa on Culture Open –hankkeen toteuttaman saavutettavuuskartoituksen jälkeen paranneltu muun muassa pääkirjaston ja taidemuseon opasteita. Pääkirjastolle on myös asennettu huomiotarraa liikkumisen helpottamiseksi ja Carelicumin asiakaspalvelupisteelle on asennettu induktiosilmukka.

Esteettömyyskeskuksen kyselyn loppuyhteenvedon voi lukea täältä:

Mitä mieltä esteettömyydestä ja saavutettavuudesta –kyselyn loppuyhteenveto

Culture Open –hankkeen saavutettavuuskartoitus ja sen materiaalit ovat saatavilla täällä:

Saavutettavuuskartoitus

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita Culture Open –blogissa:

Pääkirjasto on parantanut saavutettavuuttaan huomiotarroilla

Carelicumin ja kirjaston asiakaspalvelupisteet saivat induktiosilmukat