Sanomalehti Karjalainen uutisoi 21.4.2020 Joensuun kaupungin tekemästä katsauksesta, joka selvittää maahanmuuttoa Pohjois-Karjalassa ja sen suurimmassa asukaskeskuksessa Joensuussa. Selvitys on osa kaupungin kasvustrategian valmistelua, josta saatua tietoa hyödynnetään paikallisten palveluiden kehittämisessä. Kaupungin kyselystä on myös hyötyä Culture Open –hankkeelle, joka on selvittänyt maahanmuuttajataustaisten joensuulaisten osallistumista paikalliseen kulttuuritoimintaan.

Kaupungin selvityksessä todettiin, että Pohjois-Karjalassa asuu noin 4000 ulkomaan kansalaista sekä 6000 laajemmin ulkomaalaistaustaista henkilöä. Joensuun asukasmäärästä 3 % on ulkomaan kansalaisia ja 5 % ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Lisäksi Joensuussa opiskelee miltei 2000 kansainvälistä opiskelijaa. Pakolaistaustaisia asukkaita Joensuussa on alle 200.

Joensuussa asuvista ulkomaan kansalaisista lähes puolet ovat venäläisiä. Heitä Joensuussa asuu 1600. Euroopan unionin alueelta saapuneista maahanmuuttajista noin puolet on saapunut Joensuuhun töihin. Euroopan unionin ulkopuolisista maista saapuneista maahanmuuttajista hieman alle puolet taas on saapunut Pohjois-Karjalan alueelle perhesyistä. Joensuussa on 8% lapsiperheitä, joissa ainakin toinen vanhemmista on vieraskielinen.

Maahanmuuttajat ovat yksi Culture Open –hankkeen kohderyhmistä ja kaupungin selvitys antaa mielenkiintoista tietoa Joensuuhun ja Pohjois-Karjalaan suuntautuneesta maahanmuutosta.

Keväällä 2019 Culture Open –hanke toteutti Kulttuuripalveluiden Kattavuuskyselyn. Kyselyssä joensuulaisilta kerättiin kokemuksia paikallisten kulttuuripalveluiden toimivuudesta. Kyselyllä haluttiin selvittää, mitä puutteita palveluissa on ja miten niitä voitaisiin parantaa varsinkin hankkeen kohderyhmien, vammaisten ja maahanmuuttajien, osalta. Kyselyä varten Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää vieraili päivä- ja toimintakeskuksissa sekä yhteisötiloissa, joissa hankkeen kohderyhmään kuuluvat joensuulaiset viettävät aikaansa. Lisäksi kysely toteutettiin verkkokyselynä. Kyselyyn saatiin yhteensä 116 vastausta.

Kattavuuskyselyn vastauksissa ilmeni, että Joensuussa asuvilla maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä on vaikeuksia löytää tietoa paikallisista kulttuurikohteista, kuten museoista ja kirjastoista, ja –tapahtumista. Moni maahanmuuttajaksi itsensä tunteva vastasi kyselyssä, että heillä on myös vaikeuksia löytää tietoa kohteiden ja tapahtumien saavutettavuudesta. Saavutettavuudella kyselyssä tarkoitettiin kohteiden ja tapahtumien löydettävyyttä sekä käytettävyyttä. Yleisellä tasolla suurin osa kyselyyn vastaajista oli sitä mieltä, että kulttuurikohteiden ja –tapahtumien saavutettavuus vaikuttaa heidän vierailupäätökseensä.

Yhdessä Joensuun kaupungin maahanmuuttajaselvityksen kanssa, Kattavuuskysely hahmottaa maakunnan maahanmuuton mittasuhteita sekä maahanmuuttajien hyvinvoinnin tarpeita. Tiedon puute paikallisista kulttuurikohteista ja –tapahtumista sekä selko- ja monikielisen palvelun puute estävät monia Joensuun alueella asuvia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä osallistumasta paikalliseen kulttuuritoimintaan. Tilannetta voidaankin parantaa lisäämällä tiedon määrää ja keskittämällä sitä sellaisille kanaville, joita kyselyyn vastaajat kertoivat käyttävänsä säännöllisesti. Myös selkoviestintää kaupungin kanavilla olisi hyvä lisätä, koska se mahdollistaisi helpon tiedon saannin monelle. Kattavuuskyselyn tuloksista kertova raportti suositteleekin, että Joensuun kaupungin Kulttuuripalvelut tuottaisivat paikallisista kulttuurikohteista selkokielisiä perustietoja.

Sanomalehti Karjalaisen juttu Joensuun kaupungin maahanmuuttoselvityksestä:

Joensuun kansainvälisin kaupunginosa on Noljakka ja pitäjistä Pyhäselkä – maakunnassa 120 eri kansallisuutta