Joensuun vammaisneuvoston vuoden 2019 esteettömyyspalkinto on myönnetty Culture Open –hankkeelle ja sen projektikoordinaattorille Henna Karhapäälle. Karhapää vastaanotti kunniakirjan vammaisneuvoston kokouksessa 12.12.2019 neuvoston puheenjohtajalta Liisa Karviselta ja varapuheenjohtajalta Arto Pippurilta.
Projektikoordinaattori Henna otti esteettömyyspalkinnon vastaan 12.12.2019 Kuva: Tommi Rautio
Kunniakirjassa todetaan, että palkinto on myönnetty ”tunnustuksena esteettömyyden eteen tehdystä työstä Joensuun kaupungissa” ja, että:
”Culture Open –hanke ja projektikoordinaattori Henna Karhapää ovat merkittävällä tavalla tuoneet esille kulttuuripalvelujen saavutettavuutta koskevia parannusehdotuksia, joiden pohjalta on hyvä kehittää kaupungin kulttuuripalveluita ja –tiloja siten, että vammaisten henkilöiden on niitä nykyistä helpompi käyttää.”
Kuva: Tommi Rautio
Suuri kiitos vammaisneuvostolle tästä tunnustuksesta ja tuesta, jota he ovat antaneet Culture Open –hankkeelle! Ilman vammaisneuvoston kokemusasiantuntijoita, hankkeen toteuttamat saavutettavuuskartoitukset eivät olisi olleet läheskään niin kattavia ja perehtyneitä kuin ne ovat tähän mennessä olleet. Hankkeella ja Hennalla on ollut ilo ja kunnia työskennellä kokemusasiantuntijoiden kanssa, jotka ovat tarjonneet opastusta ja kannustusta paikallisia kulttuurikohteita kartoitettaessa.
Kiitos myös Karelia Cross-Border Cooperation –ohjelmalle, jonka tuki on mahdollistanut hankkeemme. Tämä ensimmäinen hankevuosi on ollut toimintaa täynnä ja ensi vuonna hanke jatkuu yhtä innokkaana ja vilkkaana kuin tähänkin saakka!
Lue uutinen esteettömyyspalkinnosta Joensuun kaupungin verkkosivuilta:
Culture Open –hankekumppani, Joensuun kaupungin kulttuuripalvelut, teki hankematkan Petroskoihin viime viikolla. Matkan tarkoituksena oli tavata petroskoilaisia hankekumppaneita sekä järjestää toinen hankkeen neljästä taiteilijavaihdosta.
Joensuun hankedelegaatio ja taiteilijavaihdon esiintyjät, eli Embodied Poem –trio, matkasivat Petroskoihin torstaina 5.12.
Perjantaina 6.12. Culture Open –päähankekumppani, Petroskoin valtiollisen yliopiston täydennyskoulutuksen instituutti, järjesti päivän mittaisen seminaarin, jonka aiheena oli saavutettava viestintä. Heti seminaarin alussa järjestettiin osallistavia tekniikoita hyödyntävä työpaja. Työpajan ohjasi tanssi- ja esitystaiteilija Minni Hirvonen, jolla on paljon kokemusta osallistavien harjoitusten kehittämisestä. Hirvonen on myös osa Embodied Poem –ryhmää, johon kuuluu hänen lisäkseen laulaja ja lauluntekijä Iiris Brocke sekä lausuja Veijo Tiilikainen. Työpajaan osallistui ryhmä petroskoilaisia vammaisnuoria vanhempineen ja avustajineen. Työpajaa myös seurasi hankkeen kumppanit, kuten Petroskoin lasten musiikki- ja kuorokoulu sekä keskitetty kirjastotoimi. Heidän lisäkseen paikalla oli paljon hankkeen sidosryhmien edustajia, jotka hakivat oppia osallistavien tekniikoiden kehittämisestä.
Minni Hirvonen ohjaa osallistavaa työpajaa.Tämä peiliharjoitus sai nuoret nauramaan.Iiris Brocke näyttää liikkeitä Adriana Romanovalle.Minni, Iiris ja Veijo näyttivät miten ”kolotanssi” sujuu. Työpajalaisia pyydettiin kokeilemaan samaa.
Työpajan jälkeen Culture Open -päähankekumppanin edustaja Elizaveta Druzhinina avasi seminaarin virallisesti. Tämän jälkeen Joensuun kaupungin kulttuurijohtaja Sari Kaasinen toi terveiset Joensuusta. Kaasinen muistutti, että:
”Jokainen tekee taidetta omalla tavallaan. Se onkin taiteessa ja kulttuurissa hienointa.”
Sari Kaasinen toi laulavan tervehdyksen Joensuusta.
Tapahtuma jatkui Minni Hirvosen luennolla, jossa hän kertoi teorioista osallistavien tekniikoiden taustalla. Luovassa toiminnassa käytettyjen osallistavien tekniikoiden on tarkoitus ottaa huomioon kaikenlaiset osallistujat ja antaa heille yhdenvertainen mahdollisuus kokea ja tehdä luovaa toimintaa.
Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää piti seminaarissa kaksi luentoa, joista ensimmäinen koski hänen lokakuista saavutettavuusmatkaa Skotlantiin ja sieltä opittuja esimerkkejä kulttuuritilojen ja palveluiden esteettömyydestä. Toisen luennon aiheena oli tiedon ja viestinnän saavutettavuus. Karhapää kertoi tavoista, joilla sähköistä viestintää voidaan hyödyntää tavoittamaan erilaisia käyttäjäryhmiä sekä erilaisista apuvälineistä, joita on saatavilla sähköisen viestinnän saavutettavuuden lisäämiseksi.
Projektikoordinaattori-Henna kertoi saavutettavasta viestinnästä ja esteettömien tapahtumien järjestämisestä. Kuva: Olga Brigida
Tapahtumassa puhui myös Alexander Mitroshkin, pedagogi ja psykologi, joka työskentelee Petroskoin diagnostiikan ja konsultaation keskuksessa. Hän kertoi työstään vammaislasten ja heidän vanhempiensa kanssa.
Alexander Mitroshkin jakoi kokemuksiaan vammaisperheiden osallistamisesta.
Päivän kohokohta oli Embodied Poem –trion esitys. Kolmikko oli harjoitellut liikettä, musiikkia ja runoutta sisältävää esitystä koko syksyn ajan. Suomeksi, portugaliksi ja englanniksi puhuttu esitys kosketti kielimuuristaan huolimatta venäläistä yleisöä ja trio saikin raikuvat aplodit esityksen päätteeksi. Laulaja ja lauluntekijä Iiris Brocke esitti sävellyksensä Virpi Alasen ”Kohti kirjasta” –nimisestä runosta sekä oman laulun ja sen sävellyksen, ”Kimmeltävä aamu”, osana esitystä. Lausuja Veijo Tiilikainen lausui Saila Susiluodon, Miia Toivion ja Fernando Pessoan runoja. Hän myös lausui ilmeikkään tulkinnan Leonard Cohenin kappaleesta ”One of Us Cannot be Wrong”. Lisäksi Minni Hirvonen lausui Jelena Andjelovskan runon hänen ”Mother on Strike, Never Heard of It” –teoksesta.
Embodied Poem esiintyi haltioituneelle yleisölle. Kuva: Olga BrigidaIiris esitti oman sanoituksensa ja sävellyksensä esityksen loppuhuipennuksena. Kuva: Olga Brigida
Esitys on myös katsottavissa Culture Open –hankkeen YouTube –kanavalla:
Lauantaina 7.12. joensuulaiset osallistuivat Petroskoin kulttuuritalon järjestämään World of My Soul –tapahtumaan. Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä nuorten vammaistaiteilijoiden taitoja. Yleisöä ja osallistujia oli paikalla yli sata henkeä. Esitykset sisälsivät laulua, musiikkia, näyttelemistä, tanssia sekä muotinäytöksen.
Esiintyjissä oli myös mukana tuttuja kasvoja. Harmonikansoittaja Denis Girodnichin, joka osallistui ensimmäiseen Culture Open –taiteilijavaihtoon Joensuussa elokuussa, säesti yhtä esiintyjistä. Lisäksi ensimmäisessä taiteilijavaihdossa osana All the Stars –yhtyettä esiintyneet Adriana Romanova ja Yegor Portnov, esiintyivät soolona World of My Soul –tapahtumassa. Adriana esitteli tapahtumassa myös suunnittelemaansa muotikokoelmaa!
Adriana Romanova esiintyi opettajansa kanssa.
Tapahtuma huipentui flashmobbiin, jonka tähtenä oli diivan elkeet omaava Miss Catastroph. Miss Catastroph on Minni Hirvosen hahmo, jonka tarkoituksena on lisätä tietoisuutta muovijätteen ongelmista. Miss Catastroph kutsui yleisön jäseniä kiinnittämään muovipusseja häneen asuunsa ja osallistumaan punaisella matolla keikistelyyn.
Miss Catastroph teki vauhdikkaan esiintulon lavalle.Miss Catastroph haki yleisön jäseniä mukaan flashmobbiin.Nuoret lähtivät innolla mukaan flashmobbiin.
Miss Catastrophin esitys on myös katsottavissa hankkeemme YouTube-kanavalla:
Suuret kiitokset petroskoilaisille kumppaneillemme tästä huikeasta hankematkasta. Matka antoi hyvän tilaisuuden vaihtaa ideoita ja tietoa saavutettavuudesta ja osallistamisesta. Isot kiitokset myös mahtavalle Embodied Poem –triolle, jonka kaunis ja koskettava esitys hurmasi meidät kaikki. Culture Open –hanke järjestää ensi vuonna vielä kaksi taiteilijavaihtoa, yhden Joensuussa ja yhden Petroskoissa. Kerromme kolmannesta vaihdosta lisää hankekanavillamme kevään aikana.
Siirrämme nettipohjaisen kulttuurialan koulutuskurssin aloituspäivää ensi viikolle.
Kurssi alkaa maanantaina 16.12.
Kurssipäivät ovat seuraavat:
Maanantai 16.12. klo 14-19
Keskiviikko 18.12. klo 14-19
Perjantai 20.12. klo 10-13
Tämä maksuton kurssi on suunnattu maahanmuuttajataustaisille henkilöille, jotka haluavat työllistyä kulttuurialalle Suomessa. Kurssilla käydään läpi suomalaista kulttuurikenttää, erilaisia rahoitusmalleja ja työskentelytapoja sekä tutustutaan mahdollisiin taiteilijapolkuihin.
Culture Open –hanke yhteistyössä Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen (JoMoni) kanssa järjestää koulutuskurssin maahanmuuttajille. Nettipohjaisen koulutuskurssin tarkoituksena on parantaa maahanmuuttajataustaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä kulttuurialalle Suomessa. Kurssin aikana osallistujien tietoutta kulttuurialalle työllistymisestä edistetään muun muassa kokoamalla portfolio työnäytteistä ja kertomalla erilaisista apurahamahdollisuuksista.
Lisäksi osana kurssia toteutetaan sarja haastatteluvideoita maahanmuuttajataustaisten taiteilijoiden kanssa, jossa he kertovat kokemuksistaan. Videot tulevat katsottavaksi hankkeen YouTube –kanavalle.
Kurssin tuottajana toimii Suunnittelupajan toiminnanjohtaja Juha Lehtinen.
Maksuton kurssi toteutetaan verkkokurssina, johon kuuluu 15 lähiopetustuntia. Osallistujien enimmäismäärä kurssille on 15.
Kurssin sisältö koostuu seuraavista teemoista:
suomalaisen kulttuuri- ja taidekentän yleiskatsaus
Culture Open –hanke yhteistyössä Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistyksen (JoMoni) ja seutukirjaston kanssa järjestää sarjan tarinatyöpajoja Joensuun pääkirjastolla. Työpajat alkavat joulukuussa 2019 ja jatkuvat kevään 2020 ajan. Työpajat tuottaa taiteilija Päivi Saarelma ja työpajojen ohjaajina toimivat Lori Stankovic, Celeste Richman ja Masomeh Nazari.
Työpajat ovat osa Culture Open –hankkeen osallistavaa toimintaa. Työpajojen ohjaajat ovat maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka kertovat tarinoita kokemuksistaan. Jokaisella työpajalla on oma teemansa. Työpajoihin on vapaa pääsy ja ensimmäiset kaksi työpajaa järjestetään joulukuussa. Työpajojen paikkana toimii pääkirjaston 2. kerroksen lukuosaston Taiteiden aukio (Koskikatu 25, 80100 Joensuu).
Tule mukaan kuuntelemaan, keskustelemaan ja kokemaan!
Työpajojen aikataulu – joulukuu 2019:
3.12. ”Isoäiti”
Taiteiden aukio, klo 18-20
Ohjaaja: Lori Stankovic
17.12. ”Solidaarisuus”
Taiteiden aukio, klo 15-17
Ohjaaja: Lori Stankovic
Työpajoihin ei ole erillistä ilmoittautumista.
Kevään työpajojen ohjelma ilmoitetaan tammikuussa.
Lisää tietoa työpajoista ja Culture Open –hankkeesta:
Culture Open –hankkeessa järjestetään kahden hankevuoden aikana yhteensä neljä taiteilijavaihtoa Joensuun ja Petroskoin välillä. Ensimmäinen vaihto tapahtui tämän vuoden elokuussa, kun Petroskoista saapui laulaja Fatima ja saksofonisti Konstantin esiintymään Joensuun Parafest-festivaaleilla. Toinen vaihto ajoittuu joulukuun alkuun, kun Joensuusta lähtee taiteilijoita esiintymään Petroskoihin.
Toisen taiteilijavaihdon taitelijoita ovat laulaja ja lauluntekijä Iiris Brocke, lausuja Veijo Tiilikainen sekä tanssi- ja esitystaiteilija Minni Hirvonen. He muodostavat Embodied Poem –trion, joka esiintyy Petroskoissa 6.12.
Embodied Poem –trio on hionut esitystään koko syksyn ajan ja odotettavissa on liike-, runo-, ja musiikki-ilmaisua yhdistelevä esitys.
Elokuinen taiteilijavaihto oli suuri menestys ja innolla seuraamme tämän toisen vaihdon edistymistä!
Minni ja Veijo vetivät alkukeväästä runotreenejä Taidekeskus Ahjossa.
Iiris Brocke sovitti ja lauloi Culture Open Able Art -ryhmän Antiloopinjalkaiset minuutit -esityksen nimikkolaulun Joen yössä 2019.
Projektikoordinaattori Henna oli hankematkalla Skotlannissa toissa viikolla. Matkan tarkoituksena oli osallistua Accessibility Scotland –saavutettavuustapahtumaan Edinburghissa, tutustua skotlantilaisten kulttuurikohteiden esteettömyysratkaisuihin ja saada lisää tietoa siitä, miten luoda lisää osallistumismahdollisuuksia vammaistaiteilijoille.
Keskiviikkona 23.10. Henna matkusti Glasgow’iin, jossa hän tapasi Project Ability –järjestön taiteellisen johtajan Elisabeth Gibsonin. Gibson kierrätti Hennaa tiloissa ja kertoi samalla järjestön historiasta ja toiminnasta. Project Ability on vuonna 1984 perustettu järjestö, jonka tehtävänä on mahdollistaa vammaistaiteilijoiden työskentely ja näyttelytoiminta. Järjestön työpaja- ja galleriatilat sijaitsevat Glasgow’n keskustassa.
Project Abilityn etusivu. Järjestön työpaja- ja näyttelytilat sijaitsevat A Centre for the Arts and Creativity -rakennuksessa Glasgow’n keskustassa.
Project Ability järjestää viikoittain taiteellista työpajatoimintaa henkilöille, joilla on kehitys- ja oppimisvaikeuksia ja fyysisiä toimintavaikeuksia. Lisäksi työpajatoimintaan osallistuu mielenterveyskuntoutujia sekä erityislapsia. Kolmisenkymmentä henkilöä osallistuu joka viikko 2-3 työpajaan. Joka arkipäivä järjestetään 1-2 työpajaa ja viikonloppuisin tilassa on pidempiä työpajoja. Työpajoja ohjaavat ammattitaiteilijat, mutta osallistujat voivat myös työskennellä itsenäisesti.
Project Abilityn työpajatiloihin kuuluu keramiikkapaja, jossa on oma polttouuni; puutyöpaja, jossa valmistetaan esimerkiksi kehyksiä; ja grafiikanpaja, jossa on oma prässi. Lisäksi järjestön tiloissa on useita huoneita, joissa järjestetään maalaustyöpajoja.
Project Abilityn puutyöpajatila. Järjestöllä on oma puuseppä, joka rakentaa näyttelyihin rakenteita ja kehyksiä.
Työpajoihin on helppo ilmoittautua. Maksulliset työpajat on tehty edulliseksi ja työpajamaksuun sisältyy työtilat ja materiaalit.
Project Abilityllä on kaksi galleriatilaa: yksi työpajatilojen yhteydessä ja toinen, isompi tila, rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Näyttelyt suunnitellaan 18-12 kuukautta ennakkoon, jotta taiteilijalla on aikaa valmistautua näyttelyyn.
Hennan vierailun aikoihin galleriassa oli korealais-saksalaisen Yoonettin keramiikkanäyttely. Yoonett on itseoppinut keramiikkataiteilija, jonka näyttely ”Onggi Hangari” tutkii hänen korealaista perintöään. Yoonett on taiteilijanimi Christina Soo Ja Massaylle, jonka vahva taiteellinen näkemys heijastuu hänen teoksistaan.
Yoonettin näyttely galleriatilassa. Taiteilijat saavat ammattilaisilta apua näyttelyidensä pystytykseen.
Gallerian yhteydessä on myös pieni museokauppa, jossa myydään muun muassa Project Abilityn taiteilijoiden teoksia. Hennakin löysi sieltä Yoonettin valmistaman pienen kupin, joka nyt sulostuttaa projektikoordinaattorin toimistoa.
Project Ability on ollut nykyisissä tiloissaan noin kymmenen vuoden ajan. Samassa rakennuksessa toimii myös Glasgow’n Printtistudio ja yläkerroksissa on kymmenittäin yksittäisten taiteilijoiden työskentelytiloja. Tiloista on pyritty tekemään esteettömiä. Rakennuksen kahdesta hissistä toinen on täysin esteetön: sen luokse pääsee helposti, sen sijainti erottuu tummuuskontrastina taustastaan, se on tarpeeksi tilava, sen painikkeet on eroteltu selvästi ja sen lattiamateriaali on liukumaton.
Myös työpajatilojen yhteydessä oleva esteetön WC-tila ansaitsee erityismaininnan. Isokokoinen tila pitää sisällään myös hyvin varustellut pesutilat, jotka on suunniteltu varsinkin erityislapset huomioon ottaen.
Project Abilityn esteetön WC-tila on yksi vaikuttavimmista, joita projektikoordinaattori on nähnyt.
Keskiviikkoiltapäivänä Henna vieraili myös Glasgow’n modernin taiteen museossa (Glasgow Gallery of Modern Art, GoMA) ja Kelvingroven taidegalleriassa ja museossa (Kelvingrove Art Gallery and Museum). Modernin taiteen museo sijaitsee aivan Glasgow’n keskustassa 1700-luvun lopulla valmistuneessa rakennuksessa. Alun perin rakennus oli yksityiskotina ja myöhemmin toimistokäytössä. Vuonna 1996 modernin taiteen museo avautui näihin tiloihin, joihin on tehty päivitettyjä esteettömyysratkaisuja vierailuiden helpottamiseksi.
Glasgow’n modernin taiteen museon vaikuttava julkisivu.
Museon edustaa koristaa entisen pääministerin, Wellingtonin, patsas. Paikallisilla on tapana koristella patsasta, varsinkin lisäämällä liikennetötterö tämän päähän. Koska Hennan vierailu oli lähellä Halloweenia, patsasta koristi myös hevosen peräosaan muussattu kurpitsa.
Glasgow’n asukkaiden huumorintaju näkyy pääministeri Wellingtonin patsaan koristelussa.
Museon sisäänkäynnin edustalla on useampi loiva luiska. Sisääntuloaulassa avulias henkilökunta ojentaa vierailijalle museon pohjapiirroksen. Iso-Britanniassa kaikkiin julkisiin museoihin on ilmainen sisäänpääsy ja monet viettävätkin mielellään aikaa esimerkiksi viikonloppuisin lähimuseoissa käyskennellen.
Modernin taiteen museon opasteet ovat isokokoiset ja selkeät. Opasteissa on käytössä kuvasymbolit ja ne on asetettu sopivalle korkeudelle. Vanhaan, historialliseen rakennukseen tehty hissi ei ole täysin esteetön, koska se on melko kapea.
Seinään kiinnitetyt opastetarrat ovat selkeitä kuvasymboleineen. Opasteen alaosassa kerrotaan, että henkilökunta avustaa erityiskävijöiden evakuoinnissa hätätilanteissa.
Vanhaan rakennukseen tehty hissi on esteettömyydessään rajallinen.
Näyttelytilojen puulattiat ovat tasaiset ja jokaisessa näyttelytilassa on tarjolla taitettavia istuimia, jotka toimivat tarvittaessa myös kävelytukena.
Yksi modernin taiteen museon näyttelytiloista.
Näppärät kävelutukenakin toimivat jakkarat.
Modernin taiteen museon esteetön WC-tila sijaitsee alakerrassa, jonne toimintarajoitteisen on kuljettava ahtaalla hissillä. Itse WC-tila on hyvin varustettu. Ovessa on kyltti, joka muistuttaa vierailijaa siitä, että kaikki vammat eivät ole näkyviä. Tämä on hyvä ohjeistus siitä, että emme arvostelisi ihmisiä meidän omien oletuksiemme perusteella. WC-tilassa on myös kätevä hälytyslaite: hälytyksen voi tehdä vetämällä narusta. Naru ylettää lattiaan saakka, koska hälytyksen tekijä voi olla esimerkiksi kaatunut lattialle.
”Jokainen vamma ei ole näkyvä” -kertoo esteettömän WC-tilan opaste.
Esteettömästä WC-tilasta löytyy hälytyslaite hätätapauksia varten.
Kelvingroven taidegalleria ja museo sijaitsee Glasgow’n länsiosassa lähellä Glasgow’n yliopistoa. Museo rakennettiin 1900-luvun alussa ja sen kokoelmat koostuvat luonnontieteistä, taiteesta ja muotoilusta. Kuten modernin taiteen museossa, myös Kelvingrovessa henkilökunta toivottaa vierailijan tervetulleeksi ojentamalla museon pohjapiirroksen. Museon pohjapiirroksesta kertovia opasteita ja opastelehtisiä on myös saatavilla useammasta paikasta museon maakerroksessa. Opastetaulujen yhteydessä on myös museon infolehtinen, joka on saatavilla usealla eri kielellä.
Kelvingroven julkisivu. Esteetön sisäänpääsy on rakennuksen sivuilla. Huomaa mustakeltainen huomioraita portaiden keskikohdassa.Tietoa museosta ja muista Glasgow’n kulttuurikohteista on saatavilla infotaululta.
Kelvingroven museo oli suljettuna vuosina 2003-2006, jolloin rakennus peruskorjattiin ja kokoelmia uudistettiin. Yli sata vuotta vanhaan rakennukseen onkin asennettu jälkeen päin monia esteettömyysratkaisuja, jotka helpottavat vierailijoiden liikkumista tiloissa. Myös kokoelmien esittelyssä on otettu saavutettavuus huomioon.
Vierailijat voivat kosketella tätä muinaisista hautausmenoista kertovaa kohomallia. Huomaa, että mallin alla on runsaasti tilaa pyörätuolilla tai muilla apuvälineillä liikkuvalle.
Museon alakerran hallimaiset tilat ovat melko kaikuisia, eikä niistä löytynyt erillistä merkintää induktiosilmukasta. Toiseen kerrokseen vievät leveät kiviportaat on tehty helppokulkuisemmiksi asentamalla ylimääräinen kaide portaiden keskelle. Ylimääräisestä kaiteesta huolimatta portaat ovat edelleen tarpeeksi leveät, jotta kaksi henkilöä voi ohittaa toisensa niissä.
Ylimääräinen kaide helpottaa portaissa kulkemista.
Taulut ja muut näyttelyesineet on sijoitettu sopivalle korkeudelle ja niiden luokse pääsee vaivattomasti apuvälineiden kanssa. Kaikki teokset on merkitty teoslapuilla ja näyttelyhuoneissa on myös saatavilla isokokoisia teostekstejä luettavaksi.
Isokokoiset teostekstit ovat helposti löydettävissä näyttelytiloissa.
Joissain näyttelyhuoneissa on kosketeltavia malleja ja audiovisuaalisia näyttöjä. Näiden luokse pääsee apuvälineillä, kuten pyörätuolilla. Kuten modernin taiteen museossa, myös Kelvingrovessa on useita taitettavia jakkaroita saatavilla, joita voi myös käyttää kävelytukena liikuttaessa tiloissa.
Kelvingroven kokoelmissa on paljon luonnontieeteellisiä näytteitä.
Torstaina 24.10. Henna matkusti Dundeen kaupunkiin, jonne avattiin vuonna 2018 uusi V&A muotoilumuseo. Museon on suunnitellut japanilainen arkkitehti Kengo Kuma. Rakennuksen suunnittelun tärkein painopiste on ollut esteettömyys. Kuma onkin hyödyntänyt Design for All –näkökulmaa, jossa otetaan esteettömyys huomioon rakennuksen käytettävyydessä.
V&A Dundee sijaitsee joen rannassa. Laivaa muistuttava rakennus on saanut museolaivan kumppanikseen.
Kun rakennukseen astuu sisään, ensimmäisenä huomaa selkeät opasteet. Ne ovat kaikki tehty yhtenäisellä huomiovärillä, ovat kooltaan ja symboleiltaan selviä ja niitä on riittävästi. Rakennuksen alakerrassa sijaitsee kahvila ja museokauppa. Näyttelytilat ovat toisessa kerroksessa. Niihin pääsee hissillä sekä portailla. Portaissa on välietappeja, jonka varrella voi istua penkeillä. Hissi on tarpeeksi tilava ja se löytyy vaivattomasti. Hissin painikkeet on merkitty huomioväreillä ja ne erottuvat selvästi ympäristöstään. Hississä on ääniopaste, joka kertoo missä kerroksessa ollaan.
V&A museon sisäänpääsy löytyy huomiovärien ansiosta helposti.Vierailijaa tervehtii heti opaste, jossa kerrotaan V&A:n olevan paikka kaikille.Selkeät ja erottuvat opasteet ohjaavat vierailijaa yhtenäisessä ketjussa.Opasteet muodostavat katkeamattoman ketjun.Hissin painikkeet on eroteltu ja eritelty huomioväreillä.Portaiden varrella on levähdyspenkkejä.
Näyttelyesineet on ripustettu mielenkiintoisilla tavoilla ja niiden yhteydessä on useita kosketeltavia materiaaleja. Myös V&A-museossa on taitettavia jakkaroita, joita voi käyttää apuna liikkumiseen sekä isokokoisia näyttelytekstejä, joita voi lainata.
Näyttelytilojen valaistus on erinomainen. Kohdevalaisimilla on saatu aikaan dramatiikkaa ilman, että valaistus aiheuttaisi häikäisyä tai vaarallisia varjokohtia näyttelytilaan. Tilassa on helppo liikkua, teosvitriinien välissä on tarpeeksi tilaa ja huoneiden lattiamateriaali on tasainen, häikäisemätön ja liukumaton.
Tiloissa on induktiosilmukka ja videoiden yhteydessä on tekstitykset. Näyttelytilan audiovisuaaliset elementit ovat suorastaan ihmeellisiä. Videoiden ääni ei kaiu tiloissa puuroutuen muun metelin kanssa, vaan vierailija voi nostaa kuulokkeen korvalleen ja kuunnella videota halutessaan. Video alkaa aina alusta, kun kuuloke asetetaan takaisin telakkaansa, joten seuraavan kuuntelijan ei tarvitse odottaa videon uudelleen alkamista.
Projektikoordinaattorikin pääsi hypistelemään museossa esillä olevia kangasnäytteitä.Mielenkiintoiset ripustukset herättävät vierailijassa lisää mielenkiintoa. Tässä Nicholas Daleyn suunnittelemia vaatteita.Isokokoiset teostekstit tuovat helpotusta monelle museokävijälle.Nämä jakkarat taitavat olla standardi Skotlannin museoissa.Grant Douglas kertoo videolla hänen kehittämistään apuvälineistä, jotka helpottavat hänen työskentelyään. Projektikoordinaattori voi kuunnella videota kädessään olevan kuulokkeen avulla.
Rakennuksen esteettömät WC-tilat olivat hienoinen pettymys, vaikka niihin johtavat koho-opasteet olivatkin esimerkillisiä. Esteetön WC näytti kooltaan hieman liian ahtaalta ja sen varusteiden asettelussa olisi parantamisen varaa. Muuten rakennus on kekseliäs ja sen toimivuus suorastaan ilahduttavaa. Harmi, että WC-tiloihin ei oltu panostettu yhtä paljon kuin muuhun rakennukseen.
Isokokoiset koho-opasteet johdattavat WC-tiloihin.Esteetön WC-tila on kapea ja sen varusteiden asettelussa olisi korjaamisen tarve.
V&A-museon oheisohjelmassa on myös painotettu esteettömyyttä. Museolla on sarja Access Event -tapahtumia, joihin kuuluu kuvailutulkattuja ja viittomakielisiä kierroksia. Lisäksi museon aamuissa ja illoissa järjestetään aikaa aistiyliherkkien museoon tutustumiselle. Näinä aikoina museon valaistusta ja äänimaailmaa on säädetty aistiystävällisemmäksi ja kävijöiden määrää rajoitetaan.
Perjantaina 25.10. Henna osallistui Edinburghissa Accessibility Scotland 2019 –tapahtumaan. Tämä sähköisen saavutettavuuden tapahtuma järjestettiin nyt neljättä kertaa. Paikkana oli pääosin esteetön Edinburghin kansainvälinen konferenssikeskus lähellä kaupungin keskustaa. Tapahtumalle oli valittu yhtenäinen väri, keltainen, joka toistui opasteissa ja tapahtuman yleisilmeessä. Jokainen tapahtumaan osallistuja sai oman muistikirjan, kynän ja tarran. Lisäksi tapahtumassa käytetyn wifi-verkon tiedot olivat näkyvillä niin tilan tv-ruuduilla, kuin ohjelmaesitteessäkin ja nimilapuissa.
Edinburghin kansainvälinen konferenssikeskus.
Loppuunmyytyyn tapahtumaan osallistui noin 200 henkeä Skotlannista, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.
Koko päivän kestävässä tapahtumassa oli yhteensä viisi puhujaa, jotka lähestyivät sähköisen saavutettavuuden ja esteettömyyden teemoja eri näkökulmista. Lisäksi tapahtuman lounastauolla oli Girl Geek Scotland- järjestön järjestämiä viiden minuutin salamasessioita, joissa käsiteltiin lyhyesti saavutettavuuskysymyksiä.
Tapahtuman tiloista oli tehty osallistujille esteettömiä.Tapahtumassa jaettiin muistikirjoja, kyniä ja tarroja.
Tapahtuman ensimmäinen puhuja oli Skotlannin hallinnon palvelusuunnittelun päällikkö Cat Macaulay. Macaulay puhui kokemusasiantuntijoiden tärkeydestä esteettömiä julkisia palveluita suunniteltaessa. Häntä puhujana seurasi TetraLogical-yhtiön johtaja, saavutettavuuskonsultti Léonie Watson. Watson toimii myös W3C-organisaation hallituksen jäsenenä. W3C koostuu kansainvälisistä yrityksistä ja yhteisöistä, ja sen tarkoitus on ylläpitää ja kehittää suosituksia Internetiä varten. Hänen puheenvuoronsa koski tekoälyn nopeaa kehittymistä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää vammaisten apuvälineenä.
Cat Macaulay piti innostavan puheen kokemusasiantuntijoiden tärkeydestä esteettömien palveluiden suunnittelussa.
Tapahtuman kolmas puhuja oli Ashley Peacock, jonka yritys Passio erikoistuu digitaalisen suunnittelun saavutettavuuteen. Passion suunnittelee ja luo käyttöratkaisuja varsinkin neurologisen kirjon ihmisille, kuten autisteille. Peacock esitteli puheessaan kolme Passion hanketta: 3D simulaattorin autisteille, julkisen liikenteen avustajan vammaisille ja sähköisen lukuvälineen dementiaa sairastaville. Kuten Macaulay, Peacock painotti kokemusasiantuntijoiden merkitystä onnistuneen suunnittelun kannalta.
Ashley Peacock antoi käytännön esimerkkejä saavutettavasta suunnittelusta.
Samalla linjalla jatkoi tapahtuman neljäs puhuja Matt May. May toimii Adobella inklusiivisen suunnittelun päällikkönä. Hänen esitelmänsä koski empatian merkitystä saavutettavassa suunnittelutyössä. Mayn mukaan suunnittelijat eivät saa osoittaa liikaa empatiaa niitä kohtaan, joille palveluita suunnitellaan. Hänen mielestään liika empatia haittaa toimivaa suunnittelua ja sen sijaan suunnittelijoiden pitäisi nojautua enemmän ammattitaitoonsa, asiantuntijuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.
Matt May piti hauskan ja ajatuksia herättäneen puheen empatian merkityksestä saavutettavassa suunnittelussa.
Viimeisenä puhujana lavalle nousi Laura Kalbag. Kalbag on yksi Small Technology Foundation –järjestön perustajista. Järjestö keskittyy yksityisyyttä suojaavan teknologian kehittämiseen. Kalbag puhui yleisölle eettisen teknologian tärkeydestä varsinkin vammaiskäyttäjien näkökulmasta. Vuonna 2018 Kalbag julkaisi teoksen ”Accessibility for Everyone”. Kyseistä teosta on myös käytetty Culture Open –hankkeen sosiaalisen median kanavien ja hankeblogin saavutettavuuden suunnittelussa.
Lisää tietoa Kalbagin kirjasta löydät alla olevasta linkistä:
Kalbagin puheenvuoro muistutti, että varsinkin vammaiskäyttäjille ei usein anneta mahdollisuutta kieltäytyä avustavasta teknologiasta.
Kokonaisuudessaan tämä saavutettavuusmatka Skotlantiin oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Projektikoordinaattori Hennan mieleen tupsahti ihan uusia ajatuksia siitä, miten saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan edistää julkisissa palveluissa ja tiloissa. Skotlannin lokakuinen sääkin oli yllättävän aurinkoinen ja lämmin. Jos jonkun tätä blogia lukevan matka vie Skotlantiin, niin jakakaahan omia kokemuksianne erilaisten kulttuurikohteiden toimivuudesta. Voitte kirjoittaa niitä vaikka alla olevaan kommenttiosioon.
Jos kiinnostuit Hennan käymissä kohteissa, voit tutustua niihin lisää alla olevien linkkien kautta:
Culture Open –hankkeen Joensuun torilavan esteettömyyskartoitus on päässyt pääuutiseksi tämänpäiväiseen sanomalehti Karjalaiseen. Projektikoordinaattori Henna Karhapää kartoitti lavan toimivuutta elokuussa Kaupunkikeskustayhdistyksen silloisen toiminnanjohtajan Anne Vänskän avulla. Raportti kartoituksen tuloksista julkaistiin syyskuussa. Raportissa todettiin, että Joensuun uuden, vuonna 2018 valmistuneen, torilavan esteettömyydessä on merkittäviä puutteita.
Joensuun Kulttuuri- ja liikuntalautakunta keskusteli lokakuun kokouksessaan kartoituksen tuloksista. Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se ”ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin torilavan saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseksi raportissa esitetyn mukaisesti.”
Karjalaisen jutussa todetaan, että torilavassa on ”jopa 38 korjauksen paikkaa”. Karjalainen haastatteli juttuunsa projektikoordinaattori Hennan lisäksi Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajaa Arto Pippuria sekä Joensuun vammaisneuvoston kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijat myös havainnollistivat torilavan esteellisyyttä jutun valokuvissa.
Projektikoordinaattori Henna korostikin jutussa kokemusasiantuntijoiden merkitystä esteettömien rakennusten ja palveluiden suunnittelussa:
”Kokemusasiantuntijat ovat todella tärkeitä suunnitteluvaiheesta lähtien. Esteettömyyden pitäisi olla mukana mietinnässä heti projektin alusta.”
Myös vammaisneuvoston puheenjohtaja Liisa Karvinen on sitä mieltä, että kokemusasiantuntijoita tarvitaan jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Hän sanoo:
”Suurin puute on tietämättömyys. Ettei kysytä, tai ehkä ei edes tiedetä, keneltä kysyä.”
Jutun lopussa todetaan, että:
”Lavan korjaussuositusten lista on pitkä, mutta osa toimenpiteistä hoituisi hyvinkin helposti, esimerkiksi liimaamalla torin harmaisiin valotolppiin huomioteippiä ja parantamalla valaistusta.”
Voit lukea Karjalaisen jutun kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:
Kuva voi kertoa tuhat sanaa, mutta entä jos kuvaa ei voi havaita visuaalisesti? Tekstivastine on verkkosisältöjen kuville annettava vaihtoehtoinen kuvaus. Tekstivastineen tarkoitus on antaa käyttäjälle tietoa kuvan sisällöstä ja tarkoituksesta. Tekstivastinetta hyödynnetään esimerkiksi näkövammaisille tarkoitetuissa ruudunlukuohjelmissa. Kun ohjelma tulee kuvan kohdalle, se lukee tekstivastineen käyttäjälle. Tekstivastine ei ole sama asia kuin kuvateksti. Tekstivastine ei myöskään näy kuvassa vaan verkkosivun html-merkintäkoodissa.
Hyvin toimiva tekstivastine kuvailee kuvan sisältöä ja sen pituus on korkeintaan 125 merkkiä.
Culture Open –hankkeen sosiaalisen median kanavilla on käytössä tekstivastineet, mukaan lukien tämän blogin kuvissa. Tässä blogipäivityksessä kerrotaan, miten sinäkin voit lisätä tekstivastineen kuviin, joita jaat Facebookissa, Twitterissa ja Instagrammissa.
Tekstivastine Facebookissa
Culture Open –hankkeen Facebook-sivuilla jaetussa julkaisussa kerrotaan, että projektikoordinaattori Henna esitteli hanketta Karelia CBC:n tapahtumassa edellisellä viikolla. Julkaisun yhteydessä on valokuva, jossa projektikoordinaattori seisoo huoneen etuosassa ja kertoo yleisölle hankkeen viestinnästä. Tekstivastineessa lukee:
”Huoneen etuosassa seisova Henna kertoo muiden hankkeiden edustajille viestinnän tavoitteista.”
Tässä tekstivastineessa on 83 merkkiä. Se kertoo seuraavat asiat: kuka? missä? mitä? kenelle?
Tekstivastineen lisääminen kuvaan Facebookissa käy seuraavasti:
Klikkaa lataamaasi kuvaa
Kun viet hiiren osoittimen kuvan kohdalle, kuvan oikeaan alalaitaan ilmestyy valikko.
Eteesi ilmestyy tekstilaatikko, jossa kerrotaan Facebookin kuvalle antama automaattinen tekstivastine. Voit muuttaa vastinetta klikkaamalla kohdasta ”Ohita luotu vaihtoehtoinen teksti”.
Kirjoita ruutuun tekstivastine ja klikkaa ”tallenna”.
Tekstivastineen lisääminen Twitterissä
Twitterissä voit lisätä tekstivastineen profiiliasetuksia klikkaamalla:
Culture Open –hanketta pyydettiin elokuussa 2019 tekemään kartoitus Joensuun torialueella sijaitsevan esiintymislavan esteettömyydestä. Kartoituksessa selvisi, että torilavan esteettömyydessä on merkittäviä puutteita. Joensuun uusi torilava valmistui vuonna 2018, kun kaupungin torialue uusittiin toriparkin rakentamisen yhteydessä.
Culture Open –hankkeen projektikoordinaattori Henna Karhapää toteutti kartoituksen 26.8.2019 Kaupunkikeskustayhdistys Virta ry:n silloisen toiminnanjohtajan Anne Vänskän avustuksella. Kaupunkikeskustayhdistys vastaa torialueen toiminnoista ja mahdollistaa eri toimijoiden tapahtumien järjestämisen torilavalla.
Kartoituksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää uuden torilavan toimivuutta varsinkin erityiskäyttäjien kannalta. Tätä toimivuutta mietittiin kartoituksessa ei vain vammaisesiintyjien, vaan myös erityistarpeita omaavan yleisön näkökulmasta.
Kartoituksessa tarkasteltiin torilavan ympäristöä ja pysäköimismahdollisuuksia, liikkumista torilavalla sekä sen yhteydessä olevia pukuhuonetta ja WC-tiloja, lavan valaistus- ja ääniolosuhteita, lavan yhteydessä järjestettävien palveluiden ja tapahtumien saavutettavuutta sekä tiedon saavutettavuutta, kuten tiedotusta, opasteita ja sähköistä viestintää. Lisäksi kartoituksessa tiedusteltiin torilavan turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten lavan poistumisreittejä, pelastussuunnitelmaa ja hälytystilanteita.
Kartoituksen pohjalta koottu raportti valmistui syyskuussa. Raportissa todetaan, että torilavan toimivuutta ei ole mietitty erityistarpeita omaavien esiintyjien näkökulmasta. Puutteita on myös erityistarpeita omaavan yleisön yhdenvertaisessa mahdollisuudessa nauttia torilavalla järjestetyistä tapahtumista. Kaupunkikeskustayhdistyksen tarjoamien palveluiden saatavuus kuitenkin helpottaa erityistarpeita omaavien esiintyjien ja yleisön jäsenten huomioon ottamista.
Tältä näyttää syyskuussa valmistunut raportti torilavan esteettömyydestä. Voit lukea raportin tämän blogiartikkelin lopusta löytyvän linkin kautta.
Torilavan esteettömyyden kartoitusraportissa on ehdotettu useita toimenpiteitä torilavan esteettömyyden lisäämiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa kulkureittien parantaminen toriparkista torilavalle sekä ääni- ja valaistusolosuhteiden kohentaminen. Raportin johtopäätökset ja suositukset –osiossa todetaan, että:
”Esteetön torilava lisäisi erilaisten toimijoiden yhdenvertaisuutta ja viestittäisi, että kaikki ovat tervetulleita torialueelle. Esteetön torilava toimisi myös inklusiivisena keskusta-alueen keskipisteenä, joka mahdollistaisi ja kasvattaisi vammaisten toimijuutta tekijöinä, ei vain tekemisen kohteina. Esteetön torilava tekisi myös sillä järjestettävistä tapahtumista sujuvampia, viihtyisämpiä ja turvallisempia.”
Torilavan esteettömyyden kartoitusraportin voit lukea alla olevan linkin kautta: