Culture Open –hankkeen saavutettavuuskartoitus esillä sanomalehti Karjalaisessa

”Kuka pääsee kulttuurin luo?” kysytään sanomalehti Karjalaisessa (25.6.2019). Karjalainen haastatteli Culture Open –hankkeen projektikoordinaattoria Henna Karhapäätä liittyen osana hanketta toteutetun saavutettavuuskartoituksen tuloksiin.

Kartoitusta seurattiin myös hankeblogissa tämän kevään aikana, kun Joensuun vammaisneuvoston nimeämät kokemusasiantuntijat kiersivät testaamassa paikallisten kulttuurikohteiden saavutettavuutta.

Voit lukea hankeblogin aikaisemmat kirjoitukset kartoituksesta alla olevien linkkien kautta:

”Ensimmäiset kulttuuritilat kartoitettu!”

”Saavutettavuuskartoitukset tehty!”

Kuten Karjalaisen jutussakin todetaan, yksikään kartoitetuista kulttuurikohteista ei ole täysin esteetön. Monen kartoitetun kohteen saavutettavuusongelmat ovat rakennusteknisiä, mutta useimmat esteet saavutettavuudelle voidaan poistaa esimerkiksi palveluiden lisäämisellä. Jo pienillä muutoksilla, kuten induktiosilmukoiden ja äänimajakoiden asentamisella, parannetaan kohteiden saavutettavuutta.

Karjalaisen jutun voit lukea alla olevan linkin kautta:

”Esteettömyys ei täysin toteudu Joensuun kulttuurikohteissa”

Karjalaisen verkkosivuilla voit myös katsoa videon, jossa Culture Open Able Art Group –ryhmässä esiintyvä tanssitaiteilija Risto Lång kokeilee, miten taidemuseossa liikkuminen onnistuu.

Hankeblogiimme on myös lisätty uusi osio nimeltään ”Saavutettavuuskartoitus”. Tästä osiosta voit lukea lisää kartoituksesta sekä ladata kartoituksen raportin ja lomakepohjan. Raportin lopussa on listattu erilaisia toimenpiteitä, joilla kohteista voisi tehdä saavutettavampia. Lomakepohjaa saa käyttää oman kartoituksen tekemisessä. Voit kartoittaa vaikka lähikirjastosi tai oman kotisi!

Pääset Saavutettavuuskartoitus-osioon sivustomme menuvalikosta tai alla olevan linkin kautta:

Saavutettavuuskartoitus

Culture Open -hankkeen logo, jossa piirretyt hahmot pitävät toisiaan kädestä. Logossa on teksti Culture Open Tehdään kulttuuria yhdessä Let's make culture together!

Itä-Suomen yliopistolla kartoitettiin WC-tilojen esteettömyyttä

Culture Open -projektikoordinaattori Henna Karhapää kutsuttiin maanantaina 8.4. seuraamaan Itä-Suomen yliopiston kiinteistökierrosta, jossa kartoitettiin Joensuun kampuksen WC-tilojen esteettömyyttä. Projektikoordinaattori oli kutsuttu kierrokselle mukaan, koska hanke teki maaliskuussa saavutettavuuskartoitusta yliopiston tiloissa sijaitsevassa Carelia-salissa.

Tarja Räsänen ja Peeta Piiparinen seisovat inva-WC-tiloissa ja keskustelevat.
Tarja Räsänen ja Peeta Piiparinen tutustuvat Aura-rakennuksen esteettömään WC-tilaan.

Esteettömien WC-tilojen kartoitusta ohjasi kiinteistöinsinööri Tarja Räsänen yliopiston Toimitilapalveluista. Kartoitukseen osallistuivat myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) edustajat Peeta Piiparinen (talous, työelämä- ja yritysyhteistyövastaava) ja Susanna Remes (sosiaalipolitiikka- ja kehitysyhteistyövastaava).

Yliopiston kartoituksen tarkoituksena oli tunnistaa sellaisia WC-tiloja jokaisesta kampuksen rakennuksesta, joita voisi käyttää unisex-WC-tiloina. Aiemmin vastaava selvitys on tehty Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella.

Kartoitus aloitettiin Aurora I –rakennuksesta, jonka aulatilassa sijaitsevaa esteetöntä inva-WC:tä voi käyttää myös unisex-WC:nä. Tarja Räsänen totesi, että kampuksen kaikissa rakennuksissa on inva-WC:t, jotka ovat jo unisex-käytössä.

Yhteensä mahdollisia unisex-WC-tiloja on 18 kappaletta. Erityisesti naisille tai miehille tarkoitettujen WC-tilojen muuttaminen unisex-WC-tiloiksi tapahtuu poistamalla sukupuolta merkitsevät kyltit, jolloin unisex-WC-tilojen ovissa on vain merkintä ”WC”.

Kolme henkilöä nousee luentosalin rappusia pitkin.
Tarja Räsänen, Peeta Piiparinen ja Susanna Remes tutkivat yhtä yliopiston uusista luentotiloista.

Hankkeen näkökulmasta oli kiinnostavaa nähdä miten yliopisto ottaa saavutettavuuden huomioon. Esteettömiä WC-tiloja oli lukuisia ja äskettäin uudistettuihin Metria-rakennuksen auditorioihin on asennettu induktiosilmukat. Lisäksi on huolehdittu, että kampusalueen rakennuksiin on esteetön sisäänpääsy ja monen oven yhteydessä on avauspainike. Myös kansainväliset opiskelijat on otettu huomioon muun muassa englanninkielisillä opasteilla ja kuvasymboleilla WC-tilojen yhteydessä.

Unisex-WC-tilojen tarpeen lisäksi kiinteistökierroksella kirjattiin ylös myös muita esteettömyyteen liittyviä asioita, kuten naulakkojen korkeuksia ja liikkumista luentotiloissa. Nämä huomiot tullaan raportoimaan Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Esteettömyyskartoitus 2019 –yhteenvedossa.

Kuva reittiopasteista, jotka ovat suomeksi ja englanniksi.
Yliopiston kampusalueen rakennusten opasteet ovat suomeksi ja englanniksi.

Tutustuminen yliopiston Joensuun kampuksen tiloihin oli erittäin mielenkiintoista. Monen vanhemmankin rakennuksen saavutettavuutta on parannettu jo muutamilla pienillä muutoksilla ja kierros muistutti, kuinka esteettömät tilat hyödyttävät kaikkia. Suuri kiitos Itä-Suomen yliopistolle ja Tarja Räsäselle kutsusta!

kuva kyltistä, joka kertoo, että tilassa on induktiosilmukka.
Moneen remontoituun luentotilaan on asennettu induktiosilmukka.

Näin teet PowerPoint-esityksistä videoita

Oletko miettinyt, miten voisit tehdä PowerPoint-esityksestäsi hieman elävämmän? Tai ehkäpä haluat tehdä esityksesi videona, mutta budjettisi on pyöreä nolla ja sisäinen Spielbergisi ei pulpahdakaan pinnalle. Ratkaisu näihin molempiin pulmiin on helppo: tee PowerPoint-esityksestäsi video!

Tässä muutama hyvä syy muuntaa jähmeä esityksesi videoksi:

  1. Monet omaksuvat tietoa paremmin kun se on esitetty kuvallisesti.
  2. Video voi myös auttaa ihmistä saamaan tietoa jostain asiasta nopeasti ja helposti.
  3. Lisäksi video on loistava tapa parantaa toimintasi näkyvyyttä

Tässä lyhyt oppitunti siitä, miten voit vaivattomasti tehdä PowerPoint-esityksestäsi videon. Lopputuloksen voit ladata vaikkapa YouTubeen!

Kun teet esitystäsi PowerPoint-ohjelmalla, mieti jo siinä vaiheessa sen kuvallista ilmettä. Jokainen dia on yksi ruutu videoesityksestäsi, joten unohda monimutkaiset taulukot ja pitkät tekstirimpsut. Ilmaisia kuvia, joita saa muuttaa ja käyttää uudelleen löytyy useammastakin kuvapankista, esim. Pixabay-sivustolta.

Yhdistä kuvaa ja tekstiä niin, että saat mieleisesi diasarjan. Jotta diasarja toimisi videona, muista valita diojen kooksi 16:9 laajakuva. Tämä onnistuu napsauttamalla valikosta ”Rakenne”. Kun esityksesi on valmis, lisää diasarjaan haluamasi siirtymät ja aseta jokaiselle dialle aika, jonka haluat sen näkyvän ruudulla. Siirtymät ja diojen ajoituksen saat valittua valikosta ”Siirtymät”.

PowerPoint 2016 –ohjelmalla esityksestä videon tekeminen onnistuu seuraavasti:

Klikkaa valikkoa ”Tiedosto” ja sen alavalikkoa ”Vie”, valitse tämän jälkeen ”Luo video”. Klikkaa ”Esityslaatu” ja valitse suurin mahdollinen esityskoko, eli 1920×1080. Valitse seuraavaksi ”Käytä tallennettuja ajastuksia ja selostuksia”, koska olet jo tallentanut siirtymät ja diojen esitysajat käsin, joten nämä säilyvät valmiissa videossa. Klikkaa tämän jälkeen ”Luo video” –painiketta. Tallenna esityksesi/ videosi nimellä ja valitse tiedostotyyppi. Tiedostotyypiksi voit valita joko MPEG-4-videon tai Windows Media –videon (WMV). Videon tallentaminen kestää jonkun aikaa, joten kannattaa odottaa rauhassa.

Jos sinulla on YouTube-kanava, niin voit ladata videon sinne.

Nyt osaat tehdä PowerPoint-esityksestäsi videon. On aika päästää luovuutesi valloilleen!

Ohjeistus PowerPoint-videoiden tekemiseen löytyy myös hankkeen YouTube-kanavalta.

Voit katsoa Yle:n selkokielisen vaalikeskustelun tästä päivästä alkaen

Yleisradio on tuottanut selkokielisen vaalikeskustelun. Noin kaksi tuntia kestävä vaalikeskustelu on kuvattu etukäteen, editoitu ja tekstitetty.

Vaalikeskustelu tulee katsottavaksi Yle Areenassa tänään klo 16:

Katso selkokielinen vaalikeskustelu painamalla tästä.

Suomessa on yli puoli miljoonaa ihmistä, jotka hyötyvät selkokielisestä viestinnästä. Siksi on tärkeää, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Piirretty kuva televisiosta, jonka ruudussa lukee teksti "Yleisradion selkokielinen vaalikeskustelu on katsottavissa tänään Yle Areenassa".

Saavutettavuuden työkaluja CELIA:n seminaarista

Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää osallistui maanantaina 1.4.”Ymmärrän”-seminaariin, jonka teemana oli saavutettavuuden työkalut. Tapahtuman järjesti yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa tukeva asiantuntijakeskus CELIA, joka erikoistuu saavutettavaan kirjallisuuteen ja julkaisuihin.

Valokuva Celian bannerista, joka seisoo lattialla alustalla.

Julkishallinnon viestijöille, sisältöjä tuottaville asiantuntijoille ja johdolle suunnattu seminaari järjestettiin tänä vuona toisen kerran. Helsingin Kuntatalolla järjestetyssä seminaarissa oli asiantuntijaluentoja ja käytännön oppitunteja siitä, miten saavutettavuutta voidaan lisätä viestinnässä. Seminaarissa korostui ymmärryksen lisäämisen tärkeys sekä empatia yhtenä saavutettavuuden työkaluna.

Päivän aluksi seminaarin juontaja, viestintäasiantuntija Rauna Nerelli, korosti ettei ”julkishallinnon viestinnän tarvitse olla tylsää”. Seminaarin ensimmäinen puhuja, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, taas painotti johdon rohkeutta viestiä ymmärrettävästi ja kysyi, että ”miksi hyväksymme huonon viestinnän?”.

Oikeusministeriön Vava Lunabba puhui kaksikielisyydestä saavutettavuudessa ja mainitsi Suunniteltu kaikille/ Design for All –periaatteen tärkeyden. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi verkkosivujen tulee kiinnittää huomiota teknisen toteutuksen virheettömyyteen, selkeään ja hahmotettavaan käyttöliittymään sekä ymmärrettävään sisältöön.

Projektikoordinaattorin näkökulmasta päivän mielenkiintoisinta antia olivat CELIA:n Kirsi Ylänteen ja Johannes Kosken käytännön neuvot siitä, kuinka tehdä tiedostoista saavutettavia. Syynissä olivat Word, PowerPoint ja PDF –tiedostot, joiden helppo muokkaus tekee niistä luettavampia suuremmalle joukolle ihmisiä.

Tänä vuonna seminaarissa oli mukana myös työpajoja, joissa osallistujat jakoivat vertaistukea ja käytännön neuvoja saavutettavuusasioihin liittyen. Projektikoordinaattori veti työpajan, jonka aiheena oli saavutettavat blogisisällöt ja sosiaalinen media. Pajan kesto oli 30 min ja pajoja pidettiin kaksi peräkkäin.

Neljä henkilöä istuu ja räpeltää älypuhelimiaan. Tehtävän tarkoituksena on kirjoittaa saavutettava twiitti.
Saavutettavien some- ja blogisisältöjen työpajassa harjoiteltiin saavutettavien twiittien kirjoittamista.

Pajassa jaettiin ajatuksia siitä, miten kirjoittaa saavutettava twiitti sekä käytännön neuvoja tekstivastineiden lisäämisestä kuviin. Culture Open YouTube-kanavan ohjevideo sähköisestä saavutettavuudesta oli myös hyödyllinen työkalu, kun mietittiin miten saada teoria ja käytäntö kohtaamaan.

Lähikuva monisteesta, johon on listattu käytännön esimerkkejä nettisisällön saavutettavaksi tekemisestä.
Työpajaan osallistuneille jaettiin myös moniste, jossa on käytännön neuvoja siitä miten tehdä sähköisistä nettisisällöistä saavutettavampia.

Seminaarin iltapäivässä kuultiin myös Yleisradion Petri Kejosta, joka kertoi Yle:n järjestämästä selkokielisestä vaalikeskustelusta. Keskustelu julkaistaan Yle Areenassa torstaina 4.4. ja lähetystä pääsee myös seuraamaan Ylen Selkouutisten sivulta.

Päivän lopuksi seminaarin osallistujat pääsivät esittämään kysymyksiä Aluehallintoviraston saavutettavuustiimille koskien 1.4.2019 voimaan tullutta saavutettavuusdirektiiviä. Direktiivin tarkoitus on, että mahdollisimman moni ihminen voisi käyttää verkkopalveluita mahdollisimman helposti.

Seminaari oli mukava tapa kohdata muita saavutettavuusasioista kiinnostuneita sekä vaihtaa ajatuksia ja ideoita siitä, miten voimme tehdä viestinnästämme vieläkin lähestyttävämpää. Toivottavasti tapahtuma järjestetään ensi vuonna uudelleen!

Saavutettavuuskartoitukset tehty!

Joensuulaisten kulttuuritilojen esteettömyyttä arvioivat saavutettavuuskartoitukset on nyt tehty. Viime perjantaina 15.3. Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää ja vammaisneuvoston asiantuntijaraati: Kati Natunen, Matti Maukonen, Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen tarkastelivat Carelicumin ja Pohjois-Karjalan museo HILMAn saavutettavuutta.

Carelicumissa kartoitettiin liikkumista aulatilassa sekä aulassa sijaitsevia asiakaspalvelutiskejä. Lisäksi asiantuntijaraati testasi aulan asiakastietokoneen ja inva-wc:n. Myös alakerrassa sijaitsevan auditorion esteettömyyttä arvioitiin. Kartoituksessa nousi esille varsinkin tilojen kaikuisuus ja hämärä valaistus.

Kati Natunen istuu Carelicumin asiakastietokoneen ääressä ja kokeilee miten hyvin kone toimii.
Digitaitaja Kati Natunen kokeilee miten Carelicumin asiakastietokone toimii.

Seuraavaksi ryhmä siirtyi Pohjois-Karjalan museo HILMAn näyttelytiloihin, jotka ovat Carelicumin yhteydessä. Kartoittajia ohjaamassa tiloissa oli museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen, amanuenssi Iiris Heino ja vastaava amanuenssi Emma Martiskainen. Ensin tarkasteltiin vaihtuvien näyttelytilojen esteettömyyttä, jonka jälkeen siirryttiin 2. kerroksen pysyvän näyttelyn tiloihin. Samalla testattiin Carelicumin ja museon käytössä olevan hissin ja portaitten esteettömyyttä.

Pirjo Hoikkanen ja Matti Maukonen seisovat hississä. Matti kokeilee hissin painikkeita ja Pirjo seuraa vieressä.
Pirjo Hoikkanen ja Matti Maukonen testaavat Carelicumin ja Pohjois-Karjalan museo HILMAn hissiä.

Näyttelytiloissa liikkuminen oli melko ongelmatonta. Harmistusta asiantuntijaraadille aiheuttivat kuitenkin tilan hämäryys sekä valo- ja värikontrastien puute, joka olisi auttanut näkövammaista hahmottamaan selvemmin tilan muotoa ja näytteillä olevaa esineistöä. Tilassa on kuitenkin paljon audiovisuaalista teknologiaa, joka auttaa avaamaan kokoelman sisältöä vierailijalle. Pyörätuolilla pääsee liikkumaan hyvin esimerkiksi suuren Sortavalaa esittävän pienoismallin ympäri sekä sen luona olevan kosketusnäyttöpäätteen luo. Kuulovammainen asiantuntijaraadin jäsen, Matti, sanoi kuitenkin, että induktiosilmukka auttaisi suuresti tilan äänimaailman ymmärtämisessä.

Raija Kortelainen painaa kosketusnäyttöpäätteen ruutua, josta saa lisää tietoa historiallisesta Sortavalasta.
Raija Kortelainen tutustuu Pohjois-Karjalan museo HILMAn kosketusnäyttöpäätteeseen.

Maanantaina 18.3. ryhmä kartoitti Taidemuseo ONNIn. Asiantuntijaraadissa oli mukana Matti Maukonen, Pirjo Hoikkanen, Raija Kortelainen ja Ritva Silvennoinen. Ryhmää ohjasi taidemuseon tiloissa näyttelymestari Jaana Hämäläinen. Taidemuseon kartoituksessa käytiin läpi piha-alue ja museon sisäänkäynti, aulatilat, asiakaspalvelupiste ja museokauppa, wc-tilat, vaihtuvien näyttelyiden tilat sekä 2. ja 3. kerroksien näyttelytilat, joissa museon kokoelma on esillä.

Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen ovat näyttelyhuoneessa, jossa betoniveistoksia on nostettu valkoisille jalustoille.
Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen kiertävät Taidemuseo ONNIn vaihtuvien näyttelyiden tilaa.

Pysyvien näyttelyiden tilasta on poistettu kynnyksiä, jotka helpottavat liikkumista tilasta toiseen. Joidenkin näyttelyhuoneiden valaistus koettiin liian himmeäksi, jotta teoksia olisi kunnolla erottanut. Isot matot muutamassa näyttelyhuoneessa vaikeuttivat pyörätuolilla liikkumista, mutta vähensivät tilojen kaikuisuutta helpottaen kuulovammaisen liikkumista huoneissa.

Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen Taidemuseon Madonna-huoneessa. Huone on hämärä ja sen päädyssä on iso italialainen alttaritaulu 1300-luvulta. Huoneen sivuilla on maalauksia ja puuveistoksia. Huoneen keskellä on penkkejä.
Madonna-huoneen hämärä valaistus tuo tunnelmaa, mutta teosten hahmottaminen kontrastina taustasta vaikeutuu.

Iltapäivällä asiantuntijaraati ja projektikoordinaattori siirtyivät Itä-Suomen yliopistolle, jossa sijaitsee kaupunginorkesterin konserttisalina käyttämä Carelia-sali. Apuna ryhmän ohjaamisessa tiloissa oli kiinteistöinsinööri Tarja Räsänen ja kampusmanageri Markku Saravo, jotka vastasivat asiantuntijaraadin kysymyksiin tilan esteettömyydestä ja akustiikasta. Carelia-salissa on esimerkiksi induktiosilmukka sekä kartta, jossa kerrotaan sen kattamat alueet. Ongelmia tiloissa liikkumiseen tuo katsomon porrastus ja hissin puute, joka vaikeuttaa siirtymistä salin ylemmille paikoille. Konserttisalin lisäksi kartoitettiin sisäänpääsy rakennukseen, inva-wc, lipunmyyntitiski ja portaikko.

Raija Kortelainen inva-wc:n ovella. Hänen toinen kätensä vetää ovea kiinni horisontaalisesta kahvasta.
Raija Kortelainen kartoittaa Carelia-salin yhteydessä olevaa inva-wc:tä. Tästä ovesta löytyy vetokahva!
Matti Maukonen osoittaa ovenkarmissa olevaa tarraa, jossa kerrotaan tilassa olevasta induktiosilmukasta.
Matti Maukonen löysi merkinnän induktiosilmukasta Carelia-salissa.

Nämä kartoitukset ovat menneet joutuisasti hyvässä seurassa. Suuri kiitos vammaisneuvoston asiantuntijaraadille, joka kärsivällisesti ja perusteellisesti testasi jokaisen kartoituskohteen. Iso kiitos myös kartoituskohteiden henkilökunnalle, jotka suhtautuivat kartoituksiin erittäin myönteisesti ja vastailivat asiantuntijaraadin ja projektikoordinaattorin kysymyksiin.

Saavutettavuuskartoituksien tuloksia esitellään myöhemmin keväällä.

Näkymä Carelia-salista portaitten yläpäästä. Penkkirivien alapuolella on esiintymislava. Kartoituksen asiantuntijaraati ja yliopiston yhteyshenkilöt seisovat portaitten alapäässä ja keskustelevat keskenään.
Kartoitusryhmä ja yliopiston yhteyshenkilöt Carelia-salissa.

Ensimmäiset kulttuuritilat kartoitettu!

Keskiviikkona 13.3. Culture Open –hankkeen koordinaattori Henna Karhapää ja vammaisneuvoston asiantuntijaryhmä: Matti Maukonen, Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen, testasivat Joensuun pääkirjaston ja kaupungintalon esteettömyyttä.

Saavutettavuuskartoituksessa käytetään apuna kartoituslomaketta, joka on jaettu eri tilatyyppien mukaan. Kartoituslomakkeen kysymykset pyrkivät selvittämään tilojen esteettömyyttä ja palveluiden saavutettavuutta, myös tiloista saatavilla olevaa tietoa kartoitetaan.

Lista kysymyksistä, joilla selvitetään kirjaston palveluiden saavutettavuutta. Esimerkiksi, onko lainaustiski sopivan korkuinen? Onko kirjastosta mahdollista lainata äänikirjoja? Joustaako kirjasto laina-ajoissa, jos lainaajalla on erityistarpeita?
Esimerkki kartoituslomakkeen kysymyksistä.

Liikkeelle lähdettiin kirjaston ala-aulasta, jossa kartoittajia vastassa oli kirjaston asiakaspalvelun palvelupäällikkö Satu Lihavainen ja vahtimestari Asko Reittu. Joensuun kaupungin vammaisneuvoston nimeämä asiantuntijaryhmä selvitti kokeilemalla, miten kirjasto toimii tilana ja miten hyvin sen tarjoamat palvelut ottavat huomioon erityiskävijät. Projektikoordinaattori kirjasi asiantuntijaryhmän kommentteja kartoituslomakkeeseen ja kysyi kirjaston henkilökunnalta tarkentavia tietoja kirjaston toiminnasta.

Pirjo Hoikkanen etsii kirjaston hississä hätäpainiketta. Raija Kortelainen avustaa. Vahtimestari Aso Reittu tutkii hissin painikkeita.
Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen testasivat kirjaston hissin toimivuutta. Mukana vahtimestari Asko Reittu.

Pääkirjastolla kartoitettiin autopaikat ja sisäänkäynti, aulan tilat, inva-wc, hissit ja portaat, lukusali, 2. kerroksen tilat ja asiakaspalvelutiskit, 3. kerroksen musiikkiosasto ja wc-tilat sekä lastenosaston wc-tilat. Lisäksi, Tuija-Kaisa Teikari kirjastolta auttoi ryhmää testaamaan e-aineistojen lainauspalvelua ja asiakastietokoneita.

Tuija-Kaisa Teikari näyttää Raija Korteilaiselle tietokoneen näytöltä, miten sähköisten aineistojen lainaaminen onnistuu.
Tuija-Kaisa Teikari esitteli Raija Kortelaiselle miten e-aineistojen lainaus onnistuu.
Satu Lihavainen ja Pirjo Hoikkanen kokeilevat kirjaston tietokoneen toimivuutta.
Palvelupäällikkö Satu Lihavainen ja Pirjo Hoikkanen testasivat kirjaston yleisötietokoneita.

Lounaan jälkeen kartoitusryhmä siirtyi kaupungintalolle, jossa oppaana toimi hallintopäällikkö Riitta Himanka. Kaupungintalolla ryhmä kartoitti aula-tilan inva-wc:n, narikkatilat, portaat ja hissin, 2. kerroksen äänestystilat sekä wc-tilat ja 3. kerroksen hallinnollisten tilojen aulan.

Pirjo Hoikkanen nousee kaupungintalon portaita pitkin.
Pirjo Hoikkanen testasi kaupungintalon portaitten esteettömyyttä.

Riitta Himanka kertoi miten tämän kevään äänestyspäivinä kaupungintalon 2. kerroksessa olevassa äänestystilassa otetaan huomioon esteettömyys: tilaan tulee ainakin yksi koppi, jossa voi istuen täyttää äänestyslapun ja paikalla on vaaliavustajaksi merkitty henkilö. Lisäksi tilan himmeää valaistusta tullaan parantamaan lisävalaistuksella, jotta näkörajoitteisten liikkuminen tilassa helpottuu.

Saavutettavuuskartoitus lähti käyntiin sujuvasti ja kartoitukset jatkuvat huomenna, perjantaina, Carelicumissa ja Pohjois-Karjalan museo HILMAssa. Suuri kiitos vammaisneuvoston asiantuntijaryhmälle ja kartoituskohteiden avuliaalle henkilökunnalle!

Raija Kortelainen ja Pirjo Hoikkanen kaupungintalon edessä.
Asiantuntijaryhmä valmiina kartoitukseen! Projektikoordinaattori Henna Karhapää kuvassa mukana varjona.

Minkälaista on saavutettava kulttuuri?

Saavutettavuus tarkoittaa mahdollisuuksia osallistua ja kokea. Jotta kulttuuritarjontaa voisi pitää saavutettavana, sen pitää mahdollistaa kaikenlaisten ihmisten osallistuminen. Osallistumisen tiellä voi kuitenkin olla monenlaisia esteitä, kuten tarjottavien palveluiden niukkuus, pääsymaksut, fyysiset ja sosiaaliset esteet sekä tiedonsaannin vaikeus. Vaikka museot, kirjastot, teatterit ja konserttisalit olisivat tiloina esteettömiä, viestinnän saavutettavuuden puute voi estää monia löytämästä näihin tiloihin.

Viestintää on myös monenlaista, mutta nykyisin useat meistä löytävät uuden taidenäyttelyn tai tietoa konserteista Internetin välityksellä. Sähköisen saavutettavuuden parantamisesta onkin tullut merkittävä asia suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuonna 2016 esitelty Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi pyrkii turvaamaan kaikille yhdenvertaisen pääsyn sähköisiin palveluihin. Suomessa saavutettavuusdirektiivi otetaan käyttöön asteittain syksystä 2019 lähtien.

Tammikuun 2019 lopulla Joensuun kaupunki ottaa käyttöön uudet verkkosivut. Nämä sivut on kehitetty yhdessä kaupunkilaisten kanssa, ja niissä on painotettu erityisesti palveluiden löydettävyyttä. Lisäksi osana kaupungin kulttuuripalveluiden Culture Open –hanketta toteutetaan kulttuuripalveluiden kattavuuskysely. Tällä kyselyllä halutaan selvittää miten kaupunkilaiset kokevat olemassa olevat palvelut ja miten niitä voitaisiin kehittää, jotta ne ottaisivat huomioon meidät kaikki, rajoitteista riippumatta.

Mikä on sinun mielestäsi saavutettavaa kulttuuria? Onko se sitä, että tieto tapahtumista on helposti saatavissa, joko sähköisenä tai harrastuspaikan tiedotustaululla? Vai tarkoittaako saavutettavuus sinulle ensisijaisesti esteettömiä tiloja? Miten tärkeänä pidät asiakaspalvelun avointa asennetta, sitä että sinulle kerrotaan mahdollisuuksista osallistua kulttuurin kokemiseen, ja ehkä jopa tekemiseen?

Culture Open –hankkeessa haluamme kuulla juuri teidän ideoitanne ja kokemuksianne siitä, mikä tekee kulttuurista saavutettavaa. Jos sinulla on ajatus, jonka haluaisit jakaa, niin voit kommentoida tätä kirjoitusta, tai olla yhteydessä sivuston ”ota yhteyttä” –toiminnon kautta.

Kulttuuri kuuluu kaikille!

Terveisin, Henna

Create your website with WordPress.com
Aloitus