Saavutettavuusmatka Skotlantiin

Projektikoordinaattori Henna oli hankematkalla Skotlannissa toissa viikolla. Matkan tarkoituksena oli osallistua Accessibility Scotland –saavutettavuustapahtumaan Edinburghissa, tutustua skotlantilaisten kulttuurikohteiden esteettömyysratkaisuihin ja saada lisää tietoa siitä, miten luoda lisää osallistumismahdollisuuksia vammaistaiteilijoille.

Keskiviikkona 23.10. Henna matkusti Glasgow’iin, jossa hän tapasi Project Ability –järjestön taiteellisen johtajan Elisabeth Gibsonin. Gibson kierrätti Hennaa tiloissa ja kertoi samalla järjestön historiasta ja toiminnasta. Project Ability on vuonna 1984 perustettu järjestö, jonka tehtävänä on mahdollistaa vammaistaiteilijoiden työskentely ja näyttelytoiminta. Järjestön työpaja- ja galleriatilat sijaitsevat Glasgow’n keskustassa.

Keltaisella huomiotekstillä rajattu suuri ikkunallinen julkisivu, jossa useita mainoksia tilassa järjestettävistä tapahtumista.
Project Abilityn etusivu. Järjestön työpaja- ja näyttelytilat sijaitsevat A Centre for the Arts and Creativity -rakennuksessa Glasgow’n keskustassa.

Project Ability järjestää viikoittain taiteellista työpajatoimintaa henkilöille, joilla on kehitys- ja oppimisvaikeuksia ja fyysisiä toimintavaikeuksia. Lisäksi työpajatoimintaan osallistuu mielenterveyskuntoutujia sekä erityislapsia. Kolmisenkymmentä henkilöä osallistuu joka viikko 2-3 työpajaan. Joka arkipäivä järjestetään 1-2 työpajaa ja viikonloppuisin tilassa on pidempiä työpajoja. Työpajoja ohjaavat ammattitaiteilijat, mutta osallistujat voivat myös työskennellä itsenäisesti.

Project Abilityn työpajatiloihin kuuluu keramiikkapaja, jossa on oma polttouuni; puutyöpaja, jossa valmistetaan esimerkiksi kehyksiä; ja grafiikanpaja, jossa on oma prässi. Lisäksi järjestön tiloissa on useita huoneita, joissa järjestetään maalaustyöpajoja.

Puutyöpaja, jossa iso saha ja useita hyllyjä tarvikkeita.
Project Abilityn puutyöpajatila. Järjestöllä on oma puuseppä, joka rakentaa näyttelyihin rakenteita ja kehyksiä.

Työpajoihin on helppo ilmoittautua. Maksulliset työpajat on tehty edulliseksi ja työpajamaksuun sisältyy työtilat ja materiaalit.

Project Abilityllä on kaksi galleriatilaa: yksi työpajatilojen yhteydessä ja toinen, isompi tila, rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Näyttelyt suunnitellaan 18-12 kuukautta ennakkoon, jotta taiteilijalla on aikaa valmistautua näyttelyyn.

Hennan vierailun aikoihin galleriassa oli korealais-saksalaisen Yoonettin keramiikkanäyttely. Yoonett on itseoppinut keramiikkataiteilija, jonka näyttely ”Onggi Hangari” tutkii hänen korealaista perintöään. Yoonett on taiteilijanimi Christina Soo Ja Massaylle, jonka vahva taiteellinen näkemys heijastuu hänen teoksistaan.

Valkoinen näyttelyhuone, jonne on lattialle aseteltu spottivalaistua keramiikkaa ja seinillä on kaunokirjoitettua tekstiä.
Yoonettin näyttely galleriatilassa. Taiteilijat saavat ammattilaisilta apua näyttelyidensä pystytykseen.

Gallerian yhteydessä on myös pieni museokauppa, jossa myydään muun muassa Project Abilityn taiteilijoiden teoksia. Hennakin löysi sieltä Yoonettin valmistaman pienen kupin, joka nyt sulostuttaa projektikoordinaattorin toimistoa.

Project Ability on ollut nykyisissä tiloissaan noin kymmenen vuoden ajan. Samassa rakennuksessa toimii myös Glasgow’n Printtistudio ja yläkerroksissa on kymmenittäin yksittäisten taiteilijoiden työskentelytiloja. Tiloista on pyritty tekemään esteettömiä. Rakennuksen kahdesta hissistä toinen on täysin esteetön: sen luokse pääsee helposti, sen sijainti erottuu tummuuskontrastina taustastaan, se on tarpeeksi tilava, sen painikkeet on eroteltu selvästi ja sen lattiamateriaali on liukumaton.

Myös työpajatilojen yhteydessä oleva esteetön WC-tila ansaitsee erityismaininnan. Isokokoinen tila pitää sisällään myös hyvin varustellut pesutilat, jotka on suunniteltu varsinkin erityislapset huomioon ottaen.

Suurikokoinen Wc-tila, jossa iso sänky vaipanvaihdolle, nostolaite, Wc-pönttö ja suihku.
Project Abilityn esteetön WC-tila on yksi vaikuttavimmista, joita projektikoordinaattori on nähnyt.

Keskiviikkoiltapäivänä Henna vieraili myös Glasgow’n modernin taiteen museossa (Glasgow Gallery of Modern Art, GoMA) ja Kelvingroven taidegalleriassa ja museossa (Kelvingrove Art Gallery and Museum). Modernin taiteen museo sijaitsee aivan Glasgow’n keskustassa 1700-luvun lopulla valmistuneessa rakennuksessa. Alun perin rakennus oli yksityiskotina ja myöhemmin toimistokäytössä. Vuonna 1996 modernin taiteen museo avautui näihin tiloihin, joihin on tehty päivitettyjä esteettömyysratkaisuja vierailuiden helpottamiseksi.

Kreikkalaista temppeliä muistuttava julkisivu, joka on pilareiden kannattelema.
Glasgow’n modernin taiteen museon vaikuttava julkisivu.

Museon edustaa koristaa entisen pääministerin, Wellingtonin, patsas. Paikallisilla on tapana koristella patsasta, varsinkin lisäämällä liikennetötterö tämän päähän. Koska Hennan vierailu oli lähellä Halloweenia, patsasta koristi myös hevosen peräosaan muussattu kurpitsa.

Ratsastajapatsas korokkeella. Hevosen ja ratsastajan päässä on liikennetötterö.
Glasgow’n asukkaiden huumorintaju näkyy pääministeri Wellingtonin patsaan koristelussa.

Museon sisäänkäynnin edustalla on useampi loiva luiska. Sisääntuloaulassa avulias henkilökunta ojentaa vierailijalle museon pohjapiirroksen. Iso-Britanniassa kaikkiin julkisiin museoihin on ilmainen sisäänpääsy ja monet viettävätkin mielellään aikaa esimerkiksi viikonloppuisin lähimuseoissa käyskennellen.

Modernin taiteen museon opasteet ovat isokokoiset ja selkeät. Opasteissa on käytössä kuvasymbolit ja ne on asetettu sopivalle korkeudelle. Vanhaan, historialliseen rakennukseen tehty hissi ei ole täysin esteetön, koska se on melko kapea.

Musta tarrateksti valkoisella seinällä. Tekstissä kerrotaan museon tilojen nimet ja nuolet osoittavat oikeaan suuntaan.
Seinään kiinnitetyt opastetarrat ovat selkeitä kuvasymboleineen. Opasteen alaosassa kerrotaan, että henkilökunta avustaa erityiskävijöiden evakuoinnissa hätätilanteissa.
Kapea hissin ovi ulkoapäin kuvattuna.
Vanhaan rakennukseen tehty hissi on esteettömyydessään rajallinen.

Näyttelytilojen puulattiat ovat tasaiset ja jokaisessa näyttelytilassa on tarjolla taitettavia istuimia, jotka toimivat tarvittaessa myös kävelytukena.

Käytävämäinen huone, jonka seinillä on taideteoksia.
Yksi modernin taiteen museon näyttelytiloista.
Neljä mustaa jakkaraa on ripustettu seinälle.
Näppärät kävelutukenakin toimivat jakkarat.

Modernin taiteen museon esteetön WC-tila sijaitsee alakerrassa, jonne toimintarajoitteisen on kuljettava ahtaalla hissillä. Itse WC-tila on hyvin varustettu. Ovessa on kyltti, joka muistuttaa vierailijaa siitä, että kaikki vammat eivät ole näkyviä. Tämä on hyvä ohjeistus siitä, että emme arvostelisi ihmisiä meidän omien oletuksiemme perusteella. WC-tilassa on myös kätevä hälytyslaite: hälytyksen voi tehdä vetämällä narusta. Naru ylettää lattiaan saakka, koska hälytyksen tekijä voi olla esimerkiksi kaatunut lattialle.

WC-tilan ovi, jossa sukupuoli- ja esteettömyyssymbolit.
”Jokainen vamma ei ole näkyvä” -kertoo esteettömän WC-tilan opaste.
Esteettömän WC-tilan istuin, apuvarusteet ja hälytyspainikkeen punainen nauha.
Esteettömästä WC-tilasta löytyy hälytyslaite hätätapauksia varten.

Kelvingroven taidegalleria ja museo sijaitsee Glasgow’n länsiosassa lähellä Glasgow’n yliopistoa. Museo rakennettiin 1900-luvun alussa ja sen kokoelmat koostuvat luonnontieteistä, taiteesta ja muotoilusta. Kuten modernin taiteen museossa, myös Kelvingrovessa henkilökunta toivottaa vierailijan tervetulleeksi ojentamalla museon pohjapiirroksen. Museon pohjapiirroksesta kertovia opasteita ja opastelehtisiä on myös saatavilla useammasta paikasta museon maakerroksessa. Opastetaulujen yhteydessä on myös museon infolehtinen, joka on saatavilla usealla eri kielellä.

Punainen liuskakivi rakennus, jonne johtaa leveät portaat.
Kelvingroven julkisivu. Esteetön sisäänpääsy on rakennuksen sivuilla. Huomaa mustakeltainen huomioraita portaiden keskikohdassa.
Iso sermi, johon on kiinnitetty opasteita ja opaslehtisiä.
Tietoa museosta ja muista Glasgow’n kulttuurikohteista on saatavilla infotaululta.

Kelvingroven museo oli suljettuna vuosina 2003-2006, jolloin rakennus peruskorjattiin ja kokoelmia uudistettiin. Yli sata vuotta vanhaan rakennukseen onkin asennettu jälkeen päin monia esteettömyysratkaisuja, jotka helpottavat vierailijoiden liikkumista tiloissa. Myös kokoelmien esittelyssä on otettu saavutettavuus huomioon.

Kohomalli pöydälle. Pöydän alla on tilaa erityisliikkujan apuvälineille.
Vierailijat voivat kosketella tätä muinaisista hautausmenoista kertovaa kohomallia. Huomaa, että mallin alla on runsaasti tilaa pyörätuolilla tai muilla apuvälineillä liikkuvalle.

Museon alakerran hallimaiset tilat ovat melko kaikuisia, eikä niistä löytynyt erillistä merkintää induktiosilmukasta. Toiseen kerrokseen vievät leveät kiviportaat on tehty helppokulkuisemmiksi asentamalla ylimääräinen kaide portaiden keskelle. Ylimääräisestä kaiteesta huolimatta portaat ovat edelleen tarpeeksi leveät, jotta kaksi henkilöä voi ohittaa toisensa niissä.

Leveät ja matalat kiviportaat, joiden keskelle on asennettu rautainen kaide.
Ylimääräinen kaide helpottaa portaissa kulkemista.

Taulut ja muut näyttelyesineet on sijoitettu sopivalle korkeudelle ja niiden luokse pääsee vaivattomasti apuvälineiden kanssa. Kaikki teokset on merkitty teoslapuilla ja näyttelyhuoneissa on myös saatavilla isokokoisia teostekstejä luettavaksi.

teosteksti kansioita näyttelytiloissa.
Isokokoiset teostekstit ovat helposti löydettävissä näyttelytiloissa.

Joissain näyttelyhuoneissa on kosketeltavia malleja ja audiovisuaalisia näyttöjä. Näiden luokse pääsee apuvälineillä, kuten pyörätuolilla. Kuten modernin taiteen museossa, myös Kelvingrovessa on useita taitettavia jakkaroita saatavilla, joita voi myös käyttää kävelytukena liikuttaessa tiloissa.

Yleisnäkymä valoisasta galleriatilasta, jossa on täytetty elefantti, tiikeri ja muita eläimiä.
Kelvingroven kokoelmissa on paljon luonnontieeteellisiä näytteitä.

Torstaina 24.10. Henna matkusti Dundeen kaupunkiin, jonne avattiin vuonna 2018 uusi V&A muotoilumuseo. Museon on suunnitellut japanilainen arkkitehti Kengo Kuma. Rakennuksen suunnittelun tärkein painopiste on ollut esteettömyys. Kuma onkin hyödyntänyt Design for All –näkökulmaa, jossa otetaan esteettömyys huomioon rakennuksen käytettävyydessä.

Moderni rakennus, jonka vieressä on vanha laiva.
V&A Dundee sijaitsee joen rannassa. Laivaa muistuttava rakennus on saanut museolaivan kumppanikseen.

Kun rakennukseen astuu sisään, ensimmäisenä huomaa selkeät opasteet. Ne ovat kaikki tehty yhtenäisellä huomiovärillä, ovat kooltaan ja symboleiltaan selviä ja niitä on riittävästi. Rakennuksen alakerrassa sijaitsee kahvila ja museokauppa. Näyttelytilat ovat toisessa kerroksessa. Niihin pääsee hissillä sekä portailla. Portaissa on välietappeja, jonka varrella voi istua penkeillä. Hissi on tarpeeksi tilava ja se löytyy vaivattomasti. Hissin painikkeet on merkitty huomioväreillä ja ne erottuvat selvästi ympäristöstään. Hississä on ääniopaste, joka kertoo missä kerroksessa ollaan.

Lasiset ovat, jotka on merkitty vaaleanpunaisella ja keltaisella.
V&A museon sisäänpääsy löytyy huomiovärien ansiosta helposti.
vaaleanpunainen tekstiopaste lasiovessa.
Vierailijaa tervehtii heti opaste, jossa kerrotaan V&A:n olevan paikka kaikille.
Keltainen opasteteksti kuvasymboleilla lasiseinällä.
Selkeät ja erottuvat opasteet ohjaavat vierailijaa yhtenäisessä ketjussa.
Keltainen opaste, mustilla kuvasymboleilla, seinään kiinnitettynä.
Opasteet muodostavat katkeamattoman ketjun.
Hissin painikkeissa on käytetty keltaista ja vihreää huomioväriä.
Hissin painikkeet on eroteltu ja eritelty huomioväreillä.
Portaat johtavat alaspäin tasanteelle, jossa on penkki.
Portaiden varrella on levähdyspenkkejä.

Näyttelyesineet on ripustettu mielenkiintoisilla tavoilla ja niiden yhteydessä on useita kosketeltavia materiaaleja. Myös V&A-museossa on taitettavia jakkaroita, joita voi käyttää apuna liikkumiseen sekä isokokoisia näyttelytekstejä, joita voi lainata.

Näyttelytilojen valaistus on erinomainen. Kohdevalaisimilla on saatu aikaan dramatiikkaa ilman, että valaistus aiheuttaisi häikäisyä tai vaarallisia varjokohtia näyttelytilaan. Tilassa on helppo liikkua, teosvitriinien välissä on tarpeeksi tilaa ja huoneiden lattiamateriaali on tasainen, häikäisemätön ja liukumaton.

Tiloissa on induktiosilmukka ja videoiden yhteydessä on tekstitykset. Näyttelytilan audiovisuaaliset elementit ovat suorastaan ihmeellisiä. Videoiden ääni ei kaiu tiloissa puuroutuen muun metelin kanssa, vaan vierailija voi nostaa kuulokkeen korvalleen ja kuunnella videota halutessaan. Video alkaa aina alusta, kun kuuloke asetetaan takaisin telakkaansa, joten seuraavan kuuntelijan ei tarvitse odottaa videon uudelleen alkamista.

Käsi koskettaa monivärisiä kangasnäytteitä kirjassa.
Projektikoordinaattorikin pääsi hypistelemään museossa esillä olevia kangasnäytteitä.
Skottiruudullisia vaatteita on ripustettu katosta.
Mielenkiintoiset ripustukset herättävät vierailijassa lisää mielenkiintoa. Tässä Nicholas Daleyn suunnittelemia vaatteita.
isokokoinen teostekstikansio seinätelineessä.
Isokokoiset teostekstit tuovat helpotusta monelle museokävijälle.
Neljä mustaa jakkaraa seinää vasten.
Nämä jakkarat taitavat olla standardi Skotlannin museoissa.
Sarja lusikkamaisia välineitä ja videokuva, jossa Grant kertoo niistä.
Grant Douglas kertoo videolla hänen kehittämistään apuvälineistä, jotka helpottavat hänen työskentelyään. Projektikoordinaattori voi kuunnella videota kädessään olevan kuulokkeen avulla.

Rakennuksen esteettömät WC-tilat olivat hienoinen pettymys, vaikka niihin johtavat koho-opasteet olivatkin esimerkillisiä. Esteetön WC näytti kooltaan hieman liian ahtaalta ja sen varusteiden asettelussa olisi parantamisen varaa. Muuten rakennus on kekseliäs ja sen toimivuus suorastaan ilahduttavaa. Harmi, että WC-tiloihin ei oltu panostettu yhtä paljon kuin muuhun rakennukseen.

Puusta tehdyt kuvasymboliopasteet valkealla seinällä.
Isokokoiset koho-opasteet johdattavat WC-tiloihin.
esteetön wc-tila, pönttö ja lavuaari ovat liian lähellä toisiaan.
Esteetön WC-tila on kapea ja sen varusteiden asettelussa olisi korjaamisen tarve.

V&A-museon oheisohjelmassa on myös painotettu esteettömyyttä. Museolla on sarja Access Event -tapahtumia, joihin kuuluu kuvailutulkattuja ja viittomakielisiä kierroksia. Lisäksi museon aamuissa ja illoissa järjestetään aikaa aistiyliherkkien museoon tutustumiselle. Näinä aikoina museon valaistusta ja äänimaailmaa on säädetty aistiystävällisemmäksi ja kävijöiden määrää rajoitetaan.

Perjantaina 25.10. Henna osallistui Edinburghissa Accessibility Scotland 2019 –tapahtumaan. Tämä sähköisen saavutettavuuden tapahtuma järjestettiin nyt neljättä kertaa. Paikkana oli pääosin esteetön Edinburghin kansainvälinen konferenssikeskus lähellä kaupungin keskustaa. Tapahtumalle oli valittu yhtenäinen väri, keltainen, joka toistui opasteissa ja tapahtuman yleisilmeessä. Jokainen tapahtumaan osallistuja sai oman muistikirjan, kynän ja tarran. Lisäksi tapahtumassa käytetyn wifi-verkon tiedot olivat näkyvillä niin tilan tv-ruuduilla, kuin ohjelmaesitteessäkin ja nimilapuissa.

Rakennuksen kivinen julkisivu.
Edinburghin kansainvälinen konferenssikeskus.

Loppuunmyytyyn tapahtumaan osallistui noin 200 henkeä Skotlannista, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

Koko päivän kestävässä tapahtumassa oli yhteensä viisi puhujaa, jotka lähestyivät sähköisen saavutettavuuden ja esteettömyyden teemoja eri näkökulmista. Lisäksi tapahtuman lounastauolla oli Girl Geek Scotland- järjestön järjestämiä viiden minuutin salamasessioita, joissa käsiteltiin lyhyesti saavutettavuuskysymyksiä.

Pitkä, loiva luiska, joka johtaa lavalle.
Tapahtuman tiloista oli tehty osallistujille esteettömiä.
Huomiovärillä, keltaisella, tehty muistikirja, kynä ja tarra.
Tapahtumassa jaettiin muistikirjoja, kyniä ja tarroja.

Tapahtuman ensimmäinen puhuja oli Skotlannin hallinnon palvelusuunnittelun päällikkö Cat Macaulay. Macaulay puhui kokemusasiantuntijoiden tärkeydestä esteettömiä julkisia palveluita suunniteltaessa. Häntä puhujana seurasi TetraLogical-yhtiön johtaja, saavutettavuuskonsultti Léonie Watson. Watson toimii myös W3C-organisaation hallituksen jäsenenä. W3C koostuu kansainvälisistä yrityksistä ja yhteisöistä, ja sen tarkoitus on ylläpitää ja kehittää suosituksia Internetiä varten. Hänen puheenvuoronsa koski tekoälyn nopeaa kehittymistä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää vammaisten apuvälineenä.

Macaulay seisoo puhujakorokkeen takana lavalla.
Cat Macaulay piti innostavan puheen kokemusasiantuntijoiden tärkeydestä esteettömien palveluiden suunnittelussa.

Tapahtuman kolmas puhuja oli Ashley Peacock, jonka yritys Passio erikoistuu digitaalisen suunnittelun saavutettavuuteen. Passion suunnittelee ja luo käyttöratkaisuja varsinkin neurologisen kirjon ihmisille, kuten autisteille. Peacock esitteli puheessaan kolme Passion hanketta: 3D simulaattorin autisteille, julkisen liikenteen avustajan vammaisille ja sähköisen lukuvälineen dementiaa sairastaville. Kuten Macaulay, Peacock painotti kokemusasiantuntijoiden merkitystä onnistuneen suunnittelun kannalta.

Peacock seisoo lavalla lähellä puhujakoroketta.
Ashley Peacock antoi käytännön esimerkkejä saavutettavasta suunnittelusta.

Samalla linjalla jatkoi tapahtuman neljäs puhuja Matt May. May toimii Adobella inklusiivisen suunnittelun päällikkönä. Hänen esitelmänsä koski empatian merkitystä saavutettavassa suunnittelutyössä. Mayn mukaan suunnittelijat eivät saa osoittaa liikaa empatiaa niitä kohtaan, joille palveluita suunnitellaan. Hänen mielestään liika empatia haittaa toimivaa suunnittelua ja sen sijaan suunnittelijoiden pitäisi nojautua enemmän ammattitaitoonsa, asiantuntijuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Hymyilevä May seisoo puhujakorokkeen takana lavalla.
Matt May piti hauskan ja ajatuksia herättäneen puheen empatian merkityksestä saavutettavassa suunnittelussa.

Viimeisenä puhujana lavalle nousi Laura Kalbag. Kalbag on yksi Small Technology Foundation –järjestön perustajista. Järjestö keskittyy yksityisyyttä suojaavan teknologian kehittämiseen. Kalbag puhui yleisölle eettisen teknologian tärkeydestä varsinkin vammaiskäyttäjien näkökulmasta. Vuonna 2018 Kalbag julkaisi teoksen ”Accessibility for Everyone”. Kyseistä teosta on myös käytetty Culture Open –hankkeen sosiaalisen median kanavien ja hankeblogin saavutettavuuden suunnittelussa.

Lisää tietoa Kalbagin kirjasta löydät alla olevasta linkistä:

Laura Kalbag, Accessibility for Everyone (2018)

Lavalla, puhujakorokkeen takana seisova Kalbag katsoo kameraan ja puhuu.
Kalbagin puheenvuoro muistutti, että varsinkin vammaiskäyttäjille ei usein anneta mahdollisuutta kieltäytyä avustavasta teknologiasta.

Kokonaisuudessaan tämä saavutettavuusmatka Skotlantiin oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Projektikoordinaattori Hennan mieleen tupsahti ihan uusia ajatuksia siitä, miten saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan edistää julkisissa palveluissa ja tiloissa. Skotlannin lokakuinen sääkin oli yllättävän aurinkoinen ja lämmin. Jos jonkun tätä blogia lukevan matka vie Skotlantiin, niin jakakaahan omia kokemuksianne erilaisten kulttuurikohteiden toimivuudesta. Voitte kirjoittaa niitä vaikka alla olevaan kommenttiosioon.

Jos kiinnostuit Hennan käymissä kohteissa, voit tutustua niihin lisää alla olevien linkkien kautta:

Project Ability

Glasgow Gallery of Modern Art

Kelvingrove Art Gallery and Museum

V&A Dundee

V&A Dundeen Access Events

Accessibility Scotland

Sanomalehti Karjalainen uutisoi torilavan esteettömyyden kartoituksesta

Culture Open –hankkeen Joensuun torilavan esteettömyyskartoitus on päässyt pääuutiseksi tämänpäiväiseen sanomalehti Karjalaiseen. Projektikoordinaattori Henna Karhapää kartoitti lavan toimivuutta elokuussa Kaupunkikeskustayhdistyksen silloisen toiminnanjohtajan Anne Vänskän avulla. Raportti kartoituksen tuloksista julkaistiin syyskuussa. Raportissa todettiin, että Joensuun uuden, vuonna 2018 valmistuneen, torilavan esteettömyydessä on merkittäviä puutteita.

Joensuun Kulttuuri- ja liikuntalautakunta keskusteli lokakuun kokouksessaan kartoituksen tuloksista. Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se ”ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin torilavan saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseksi raportissa esitetyn mukaisesti.”

Karjalaisen jutussa todetaan, että torilavassa on ”jopa 38 korjauksen paikkaa”. Karjalainen haastatteli juttuunsa projektikoordinaattori Hennan lisäksi Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajaa Arto Pippuria sekä Joensuun vammaisneuvoston kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijat myös havainnollistivat torilavan esteellisyyttä jutun valokuvissa.

Projektikoordinaattori Henna korostikin jutussa kokemusasiantuntijoiden merkitystä esteettömien rakennusten ja palveluiden suunnittelussa:

”Kokemusasiantuntijat ovat todella tärkeitä suunnitteluvaiheesta lähtien. Esteettömyyden pitäisi olla mukana mietinnässä heti projektin alusta.”

Myös vammaisneuvoston puheenjohtaja Liisa Karvinen on sitä mieltä, että kokemusasiantuntijoita tarvitaan jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Hän sanoo:

”Suurin puute on tietämättömyys. Ettei kysytä, tai ehkä ei edes tiedetä, keneltä kysyä.”

Jutun lopussa todetaan, että:

”Lavan korjaussuositusten lista on pitkä, mutta osa toimenpiteistä hoituisi hyvinkin helposti, esimerkiksi liimaamalla torin harmaisiin valotolppiin huomioteippiä ja parantamalla valaistusta.”

Voit lukea Karjalaisen jutun kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:

Torilavassa jopa 38 korjauksen paikkaa

Torilavan esteettömyyskartoituksen raportin voit lukea tästä:

Torilavan esteettömyyden kartoitus

Näin käytät tekstivastinetta somessa

Kuva voi kertoa tuhat sanaa, mutta entä jos kuvaa ei voi havaita visuaalisesti? Tekstivastine on verkkosisältöjen kuville annettava vaihtoehtoinen kuvaus. Tekstivastineen tarkoitus on antaa käyttäjälle tietoa kuvan sisällöstä ja tarkoituksesta. Tekstivastinetta hyödynnetään esimerkiksi näkövammaisille tarkoitetuissa ruudunlukuohjelmissa. Kun ohjelma tulee kuvan kohdalle, se lukee tekstivastineen käyttäjälle. Tekstivastine ei ole sama asia kuin kuvateksti. Tekstivastine ei myöskään näy kuvassa vaan verkkosivun html-merkintäkoodissa.

Hyvin toimiva tekstivastine kuvailee kuvan sisältöä ja sen pituus on korkeintaan 125 merkkiä.

Culture Open –hankkeen sosiaalisen median kanavilla on käytössä tekstivastineet, mukaan lukien tämän blogin kuvissa. Tässä blogipäivityksessä kerrotaan, miten sinäkin voit lisätä tekstivastineen kuviin, joita jaat Facebookissa, Twitterissa ja Instagrammissa.

Tekstivastine Facebookissa

Culture Open –hankkeen Facebook-sivuilla jaetussa julkaisussa kerrotaan, että projektikoordinaattori Henna esitteli hanketta Karelia CBC:n tapahtumassa edellisellä viikolla. Julkaisun yhteydessä on valokuva, jossa projektikoordinaattori seisoo huoneen etuosassa ja kertoo yleisölle hankkeen viestinnästä. Tekstivastineessa lukee:

”Huoneen etuosassa seisova Henna kertoo muiden hankkeiden edustajille viestinnän tavoitteista.”

Tässä tekstivastineessa on 83 merkkiä. Se kertoo seuraavat asiat: kuka? missä? mitä? kenelle?

Tekstivastineen lisääminen kuvaan Facebookissa käy seuraavasti:

  • Klikkaa lataamaasi kuvaa
  • Kun viet hiiren osoittimen kuvan kohdalle, kuvan oikeaan alalaitaan ilmestyy valikko.
Ohjekuva
  • Klikkaa valikosta ”asetukset”.
  • Valitse asetuksista ”muuta vaihtoehtoista tekstiä”.
Ohjekuva
  • Eteesi ilmestyy tekstilaatikko, jossa kerrotaan Facebookin kuvalle antama automaattinen tekstivastine. Voit muuttaa vastinetta klikkaamalla kohdasta ”Ohita luotu vaihtoehtoinen teksti”.
  • Kirjoita ruutuun tekstivastine ja klikkaa ”tallenna”.
Ohjekuva

Tekstivastineen lisääminen Twitterissä

Twitterissä voit lisätä tekstivastineen profiiliasetuksia klikkaamalla:

  • Valitse valikosta ”Asetukset ja yksityisyys”.
Ohjekuva
  • Valitse alavalikosta ”Esteettömyys”
  • Kohdasta ”Kuva”: klikkaa siniseksi ”Kirjoita kuvaukset kuville”.
Ohjekuva
  • Kun tekstivastine on aktivoitu Twitterissä, voit lisätä kuviin vastineen kuvan alalaidan ”Lisää kuvaus”-palkista.

Tekstivastineen lisääminen Instagrammissa

Instagrammissa voit lisätä tekstivastineen kahdella tavalla.

Ensimmäinen tapa:

  • Klikkaa julkaisemaasi kuvaa.
  • Klikkaa kuvan oikeassa yläkulmassa olevaa valikkoa, joka näkyy kolmena pisteenä.
  • Valitse valikosta ”Muokkaa”.
Ohjekuva
  • Kuvan alalaidassa näkyy nyt teksti ”Muokkaa vaihtoehtoista tekstiä”.
Ohjekuva
  • Kirjoita tekstivastine laatikkoon ja tallenna.

Ohjekuva

Voit lisätä tekstivastineen kuvaan myös samalla, kun julkaiset sen. Uuden julkaisun kohdalla:

  • Valitse ”Kuvatekstin” alla olevasta valikosta ”Lisäasetukset”.
Ohjekuva
  • Lisäasetuksien alaosassa on osio ”Esteettömyys”, valitse tästä ”Kirjoita vaihtoehtoinen teksti”.
Ohjekuva
  • Kirjoita tekstivastine laatikkoon. Klikkaa ”Valmis”.
Ohjekuva

Saavutettavasti.fi-sivustolta löydät hyödyllisen tietopaketin ja ohjeistuksen tekstivastineesta:

Kuvien vaihtoehtoiset tekstit

Culture Open kartoitti Joensuun torilavan esteettömyyden

Culture Open –hanketta pyydettiin elokuussa 2019 tekemään kartoitus Joensuun torialueella sijaitsevan esiintymislavan esteettömyydestä. Kartoituksessa selvisi, että torilavan esteettömyydessä on merkittäviä puutteita. Joensuun uusi torilava valmistui vuonna 2018, kun kaupungin torialue uusittiin toriparkin rakentamisen yhteydessä.

Culture Open –hankkeen projektikoordinaattori Henna Karhapää toteutti kartoituksen 26.8.2019 Kaupunkikeskustayhdistys Virta ry:n silloisen toiminnanjohtajan Anne Vänskän avustuksella. Kaupunkikeskustayhdistys vastaa torialueen toiminnoista ja mahdollistaa eri toimijoiden tapahtumien järjestämisen torilavalla.

Kartoituksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää uuden torilavan toimivuutta varsinkin erityiskäyttäjien kannalta. Tätä toimivuutta mietittiin kartoituksessa ei vain vammaisesiintyjien, vaan myös erityistarpeita omaavan yleisön näkökulmasta.

Kartoituksessa tarkasteltiin torilavan ympäristöä ja pysäköimismahdollisuuksia, liikkumista torilavalla sekä sen yhteydessä olevia pukuhuonetta ja WC-tiloja, lavan valaistus- ja ääniolosuhteita, lavan yhteydessä järjestettävien palveluiden ja tapahtumien saavutettavuutta sekä tiedon saavutettavuutta, kuten tiedotusta, opasteita ja sähköistä viestintää. Lisäksi kartoituksessa tiedusteltiin torilavan turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten lavan poistumisreittejä, pelastussuunnitelmaa ja hälytystilanteita.

Kartoituksen pohjalta koottu raportti valmistui syyskuussa. Raportissa todetaan, että torilavan toimivuutta ei ole mietitty erityistarpeita omaavien esiintyjien näkökulmasta. Puutteita on myös erityistarpeita omaavan yleisön yhdenvertaisessa mahdollisuudessa nauttia torilavalla järjestetyistä tapahtumista. Kaupunkikeskustayhdistyksen tarjoamien palveluiden saatavuus kuitenkin helpottaa erityistarpeita omaavien esiintyjien ja yleisön jäsenten huomioon ottamista.

Kuva torilavan esteettömyysraportin kannesta. Kannessa on mustavalkoinen kuva torilavasta, raportin nimi ja tekijän tiedot.
Tältä näyttää syyskuussa valmistunut raportti torilavan esteettömyydestä. Voit lukea raportin tämän blogiartikkelin lopusta löytyvän linkin kautta.

Torilavan esteettömyyden kartoitusraportissa on ehdotettu useita toimenpiteitä torilavan esteettömyyden lisäämiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa kulkureittien parantaminen toriparkista torilavalle sekä ääni- ja valaistusolosuhteiden kohentaminen. Raportin johtopäätökset ja suositukset –osiossa todetaan, että:

”Esteetön torilava lisäisi erilaisten toimijoiden yhdenvertaisuutta ja viestittäisi, että kaikki ovat tervetulleita torialueelle. Esteetön torilava toimisi myös inklusiivisena keskusta-alueen keskipisteenä, joka mahdollistaisi ja kasvattaisi vammaisten toimijuutta tekijöinä, ei vain tekemisen kohteina. Esteetön torilava tekisi myös sillä järjestettävistä tapahtumista sujuvampia, viihtyisämpiä ja turvallisempia.”

Torilavan esteettömyyden kartoitusraportin voit lukea alla olevan linkin kautta:

Voit lukea raportin liitteet alla olevien linkkien kautta:

Lisää tietoa raportista:

Henna Karhapää, puh. 050 475 0362, henna.karhapaa@joensuu.fi

Joensuun kaupungin uusi ilme on saavutettava!

Tänään, torstaina 26.9.2019 on julkaistu Joensuun kaupungin uusi visuaalinen ilme. Ilme päivitetään ensiksi kaupungin sähköisille kanaville ja sen jälkeen painettuun materiaaliin. Edellisen kerran kaupungin ilme uusittiin vuonna 2013.

Keskeistä uudelle ilmeelle on saavutettavuus. Tarkoitus on, että uuden ilmeen myötä Joensuun kaupungin viestintä on helposti kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupungin verkkosivuilla olevat tekstit ovat selkeästi kirjoitettuja ja niiden kirjasimen tulee olla helposti luettavissa. Lisäksi teksteissä käytettyjen värien tulee luoda riittävä tummuuskontrasti, jotta ne erottuvat taustastaan. Uuden ilmeen on myös tarkoitus mahdollistaa kaupungin verkkosivujen vaivaton lukeminen ruudunlukuohjelman avulla.

Yksi syy uuden, saavutettavan ilmeen tarpeelle on ollut Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivin voimaantulo. Direktiivin määrittelemät saavutettavuusvaatimukset tulevat voimaan askelittain 23.9.2019 lähtien. Tässä blogissa on aiemmin tarkasteltu uusia saavutettavuusvaatimuksia sekä Aluehallintoviraston kattavaa ”Saavutettavuusvaatimukset”-sivustoa. Blogin juttu aiheesta löytyy alla olevasta linkistä:

AVI on julkaissut saavutettavuusvaatimukset.fi –sivuston

Uutta ilmettä ja saavutettavaa viestintää tukemaan Joensuun kaupungin henkilökunnalle on laadittu saavutettavuusohjeistus. Lisäksi kaupungin verkkosivujen ”Viestintä”-osiosta löytyy tietoa sivuston saavutettavuudesta ja sähköpostiosoite, johon voi lähettää palautetta kaupungin verkkosivujen toimivuudesta. Kaupungin verkkosivujen käyttäjät voivat myös antaa palautetta verkkosivujen hakutoiminnon yllä olevasta ”Anna palautetta” –linkistä.

Kaupungin uudet verkkosivut julkaistiin alkuvuodesta ja tänään julkaistava uusi ilme tukee sivujen toimivuutta. Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää tapasi Joensuun kaupungin viestinnän ammattilaisia keväällä ja keskusteli heidän kanssaan kaupungin verkkosivu-uudistuksesta ja saavutettavuusdirektiivistä. Beta-versio sivustosta oli kaupunkilaisten testattavana vuoden 2019 alussa ja palautteen myötä sivuston rakenteita, ulkoasua ja sovelluksia muokattiin käyttäjä-ystävällisempään suuntaan. Lisäksi uudet sivut testattiin avaava.fi-palvelun saavutettavuuskonsulttien avulla.

Joensuulaiset saivat myös osallistua uuden ilmeen suunnitteluun. Ilmeen suunnittelun pohjana käytettiin vuoden 2017 Kuntalaiskyselyä ja keväällä 2019 yli 800 kaupunkilaista kommentoi suunnitelmia uudelle ilmeelle. Kaupunkilaisten osallisuus näkyy ilmeessä muun muassa värien nimissä. Asukkaat nimesivät sinisen värin joeksi, vihreän luonnoksi, punaisen karjalaksi ja oranssin appelsiiniksi.

Voit tutustua Joensuun kaupungin uuteen ilmeeseen alla olevan linkin kautta:

www.joensuu.fi

Kuvitus, jonka tekstissä pyydetään tutustumaan Joensuun uuteen ilmeeseen.

Ehdota Esteetön Suomi –palkinnon saajaa 7.9. mennessä!

Esteetön Suomi –palkinto jaetaan kahden vuoden välein. Palkinnon myöntää Invalidiliitto ja Rakennustietosäätiö. Palkinnon on tarkoitus edistää palveluiden ja rakennetun ympäristön sopivuutta kaikille sekä kannustaa esteettömiä tai saavutettavia tila- ja palveluratkaisuja.

Palkinto annetaan kohteelle tai toiminnalle, jonka nähdään noudattavan Design for All, eli kaikille soveltuvan suunnittelun, periaatteita ja toteuttavan laajaa näkemystä esteettömyydestä ja/ tai saavutettavuudesta.

Palkittavana voi olla yksittäinen henkilö, ympäristö, reitistö, rakennus tai rakennuskokonaisuus, toimintamalli, järjestelmä, palvelu tai koulutusohjelma, virkistystoiminta tai näihin teemoihin liittyvä suunnitelma, jolla on ajankohtaista ja yleistä merkitystä.

Vuonna 2017 Esteetön Suomi –palkinto annettiin Suomen saavutettavin kirkko –radio-ohjelmalle. Lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa: Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Ruskis –koulun esteettömälle pihalle ja Tampereen vammais- ja esteettömyysasiamiehelle Jukka Kaukolalle.

Esteetön Suomi –kilpailu on kaikille avoin. Voit ehdottaa palkinnon saajaa web-pohjaisen lomakkeen kautta:

Esteetön Suomi –ehdotuslomake

Voit myös lähettää ehdotuksesi sähköpostitse osoitteeseen johanna.hatonen[at]invalidiliitto.fi tai postitse osoitteeseen:

Johanna Hätönen
Esteettömyyskeskus ESKE
Invalidiliitto ry
Mannerheimintie 107
00280 Helsinki

Ehdotukset on toimitettava 7.9.2019 mennessä. Kaikkien ehdottaneiden kesken arvotaan lippuja Apuväline- ja Habitare-messuille. Esteetön Suomi –palkinnon saaja palkitaan tunnustuskirjalla ja Suomen Messusäätiön lahjoittamalla 3 000 euron stipendillä.

Palkinto annetaan tämän vuoden Apuväline-messuilla 7.11.2019 Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa. Messuja järjestää Expomark Oy yhteistyössä Invalidiliiton kanssa. Muina yhteistyökumppaneina toimivat Näkövammaisten liitto, edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestö Sailab ry ja Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry.

Esteetön Suomi –palkinnon säännöt löydät alla olevan linkin kautta:

Esteetön Suomi –palkinnon säännöt

Lisää tietoa Apuväline-messuista löydät alla olevan linkin kautta:

Apuväline-messut

Ei kun ehdottamaan!

Kuva, jossa lukee "Ehdota Esteetön Suomi 2019 -palkinnon saajaa 7.9.2019 mennessä"

Pääkirjasto on parantanut saavutettavuuttaan huomiotarroilla

Joensuun pääkirjaston portaikkoihin ja oviaukkoihin on kiinnitetty huomiotarroja. Tarrat luovat tummuuskontrastin ympäristön kanssa, jotta näkövammaiset kävijät voivat suunnistaa helpommin kirjaston tiloissa. Culture Open –projektikoordinaattori Henna kävi heinäkuun alussa kirjastolla, kun huomiotarrojen sijoitusta mietittiin yhdessä kokemusasiantuntija Pirjo Hoikkasen avustuksella.

Valokuva, jossa näkyy huomiotarra kirjaston 2. kerrokseen vievän portaikon ala-askelmilla.
Valokuva, jossa näkyy huomiotarraa kahdella portaalla Kahvila Pilkun edustalla.
Valokuva, jossa näkyy huomiotarraa kierreportaikon takaosassa sekä valkoinen pilari, johon on kiinnitetty lappu.

Kirjaston aulassa kävijä huomaa huomiotarrat Kahvila Pilkun portaissa sekä toisen kerroksen lukusaliin vievän portaikon kahden etummaisen portaan kohdalla. Lukusalissa sijaitsevan kierreportaikon takaosaan on lisätty huomiotarraa ja portaikon vieressä olevaan pylvääseen on laitettu kyltti, joka osoittaa viereiseen hiljaiseen tilaan. Kyltin ansiosta pylväs erottuu selvemmin ympäristöstään kuin aikaisemmin.

Valokuva, jossa näkyy oranssia huomiotarraa WC-tilojen oviaukon reunassa.
Valokuva, jossa huomiotarra näkyy esteettömän WC:n vetimessä.

WC-tilojen oviaukon reunoille on myös lisätty huomiotarraa, jotta syvennys erottuisi selvemmin. Lisäksi esteettömän WC:n vetimeen on laitettu huomiotarra, jotta kävijä huomaisi vetimen sijainnin seinässä.

Loistavaa työtä!

AVI on julkaissut saavutettavuusvaatimukset.fi –sivuston!

Aluehallintoviraston saavutettavuusvaatimuksia selventävä sivusto on nyt julkaistu. Osoitteesta www.saavutettavuusvaatimukset.fi löydät tietoa siitä, miten sähköisten palveluiden esteettömyyttä voidaan lisätä. Sivusto on julkaistu vastaamaan Euroopan unionin saavutettavuus-direktiivin ohjeistusta. EU:n saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan vuonna 2016. Suomessa direktiivin pohjalta on tehty Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Lakia valvoo Etelä-Suomen Aluehallintoviraston saavutettavuusyksikkö, joka myös ylläpitää saavutettavuusvaatimukset-sivustoa.

Käytännössä tämä uusi laki tarkoittaa sitä, että siirtymäajan jälkeen kaikkien Suomessa tarjottavien sähköisten palveluiden on oltava saavutettavia. Palvelut, jotka on julkaistu 23.9.2018 jälkeen on oltava saavutettavia 23.9.2019 mennessä ja palvelut, jotka on julkaistu ennen 23.9.2019 on oltava saavutettavia 23.9.2020 mennessä. Mobiilisovellusten on taas oltava saavutettavia 23.6.2021 alkaen.

Mitä sitten tarkoitetaan sähköisten palveluiden saavutettavuudella? Saavutettaville verkkosisällöille on olemassa yhdenmukaistettujen standardien vaatimukset. Nämä vaatimukset määritellään dokumentissa, jonka nimi on Harmonised European Standard: Accessibility requirements for ICT products and services. Dokumentti tunnetaan myös nimellä Standardi EN 301 549 v2.1.2. Käytännössä ohjeistus pohjautuu suurimmaksi osin World Wide Web Consortiumin (W3C) esteettömyysohjeeseen, joka tunnetaan nimellä WCAG, eli Web Content Accessibility Guidelines.

Kuulostaako monimutkaiselta? Tämän vuoksi saavutettavuusvaatimukset-sivusto on avattu. Sivustolla kerrotaan selkeästi mitä sähköisten palveluiden tarjoajien tulee tehdä, että heidän palvelunsa vastaavat saavutettavuusvaatimuksia siirtymäajan loppuun mennessä.

Saavutettavuusvaatimukset-sivustolta löydät käytännön tietoa saavutettavuudesta, WCAG-kriteereistä, oikeuksistasi saavutettaviin palveluihin sekä tietoa uuden lainsäädännön vaatimuksista. Lisäksi sivustolla on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ylläpitämä blogi, jossa on ajankohtaista asiaa saavutettavuudesta.

Saavutettavuusvaatimukset sivuston löydät tästä:

www.saavutettavuusvaatimukset.fi

Voit lukea lisää lainsäädännöstä ja saavutettavuusvaatimuksista alla olevista linkeistä:

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta

Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi

Harmonised European Standard (EN 301 549 v2.1.2)

Web Content Accessibility Guidelines (WCAG 2.1)

Piirros, jossa on poika ja puhekupla. Puhekuplassa lukee "Tutustu AVI:n saavutettavuusvaatimukset-sivustoon!".

Nyt voit testata oman kotisi saavutettavuuden!

Tällä testillä voit selvittää, kuinka saavutettavassa ympäristössä asut. Voit soveltaa testiä kotiisi tai vaikkapa lähikauppaasi!

Ja jos kaipaat vaativampaa kartoituskokemusta, niin löydät saavutettavuuskartoituslomakkeen kokonaisuudessaan hankeblogimme ”Saavutettavuuskartoitus”-osiosta.

Ei kun kartoittamaan!

Voit ladata tämän testin alla olevan painikkeen kautta:

Sanomalehti Karjalainen julkaisee uutisia nyt myös selkokielellä!

27.6.2019 alkaen sanomalehti Karjalainen julkaisee verkkosivullaan selkokielisiä uutisia. Selkojuttuja ilmestyy noin yksi viikossa. Osa selkouutisista on kokonaan uusia ja osa on julkaistu jo aiemmin Karjalaisen paperi- ja verkkoversioissa. Karjalaisen selkouutiset ovat saaneet Selkokeskukselta virallisen selkotunnuksen. Selkotunnus on merkki siitä, että julkaisu täyttää selkokielen edellytykset.

Karjalaisen selkokieltä koskevassa pääkirjoituksessa todetaan, että ”Suomessa on yli puoli miljoonaa ihmistä, joiden on vaikea ymmärtää kirjoitettua tai puhuttua suomen kieltä. Näiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan.”

Jokainen meistä hyötyy selkokielellä kirjoitetusta tekstistä. Selkokielessä ilmaistaan vaikeita asioita ja käsitteitä helposti ja selvästi. Selkokieli myös selittää vaikeasti ymmärrettävien sanojen merkityksen lukijalle. Selkokielen lukeminen on hyvä tapa opettaa esimerkiksi lapsia lukemaan. Myös vaikeaksi koetun suomen kielen opettelu helpottuu, kun oppimateriaali on kirjoitettu selkosuomeksi.

Kuten Karjalaisen Anna Dannenberg toteaa: ”Hyvin kirjoitettu selkokieli sopii kaikille ihmisille. Ei ole väliä, onko oma kielitaito loistava vai heikko. Helppoa kieltä on helppo lukea.”

Karjalaisen selkokieliset uutiset löytyvät osoitteesta: www.karjalainen.fi/selko

Piirroskuva, jossa mies lukee sanomalehteä. Sanomalehden otsikkona lukee "selkokieliset uutiset"
Create your website with WordPress.com
Aloitus