Saavutettavan verkkoviestinnän opas

Culture Open -hanke on laatinut saavutettavan verkkoviestinnän oppaan. Oppaassa kerrotaan selkeästi, miten jokainen meistä voi tuottaa saavutettavaa viestintää verkossa, kuten verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Saavutettavan verkkoviestinnän opas:

Opas on osa Culture Open -hankkeen saavutettavuusohjeistusta. Oppaan ohjeistus löytyy myös hankeblogin artikkelista Culture Open ohjeistaa saavutettavassa verkkoviestinnässä.

Oppaan ohjeistus löytyy myös selostettuna videona:

Tietopaketti saavutettavasta koronaviestinnästä

Culture Open on koonnut tähän päivitykseen linkkejä saavutettavasta koronaviestinnästä. Saavutettavalla viestinnällä tarkoitetaan sellaista tiedon välitystä, joka löytyy helposti ja jota on helppo ymmärtää. Saavutettavan sähköisen viestinnän tarve korostuu koronaepidemian kaltaisissa poikkeustilanteissa, joissa luotettavaa tietoa tulee saada nopeasti ja ajankohtaisesti.

Hyödyllisiä linkkejä saavutettavasta koronaviestinnästä

Selkokeskus on julkaissut verkkosivuillaan listauksen luotettavasta koronatiedosta selkokielellä sekä kuvin tuettuna. Selkokeskus on valtakunnallinen selkokielen asiantuntijataho.

Selkokeskus: Luotettavaa tietoa koronaviruksesta selkokielellä ja kuvin tuettuna

Papunet on koonnut kuvallista tietoa tukemaan viestintää koronaviruksesta. Papunet on palvelu, joka tarjoaa tukea ja tietoa puhevammaisten viestinnän helpottamiseksi.

Papunet: materiaalia kommunikoinnin tukemiseen – koronavirus

Myös Verneri on koonnut verkkosivuilleen selkokielistä tietoa koronaviruksesta. Verneri on verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta ja heillä on myös selkokieliset sivut toimintansa tukena.

Verneri/ selko: tietoa koronaviruksesta

Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on koonnut koronatietopaketin selkokielellä. Verkkosivustolta löytyy myös linkki Selkokeskuksen sivuille.

THL: koronavirus COVID-19 selkokielellä

Kuntaliitto on kerännyt sivustolleen ohjeistuksia ja yhteystietoja koronavirukseen liittyen. Kuntaliiton listaamat sivustot ovat yleiskielisiä, mutta sisältävät luotettavaa viranomaisohjeistusta. Kuntaliitto on myös julkaissut maaliskuussa 2020 kriisiviestinnän oppaan kunnille. Opas on yleisluonteinen ohjekirja kuntien koronaviestintään.

Kuntaliitto: koottuja ohjeita ja yhteystietoja

Kuntaliitto: Opas kunnan viestintään kriisi- ja erityistilanteissa

Valtioneuvoston verkkosivuilla on ajankohtaista tietoa koronatilanteesta ja sen vaikutuksesta. Sivustolla on myös linkki Omaolo-palveluun, joka on verkkopohjainen diagnostiikkapalvelu heille, jotka epäilevät sairastuneensa virukseen.

Valtioneuvosto: tietoa koronaviruksesta

Omaolo: epäiletkö koronavirustartuntaa?

Yleisradiolla on myös selkokielinen koronauutisosio selkosivustollaan. Tältä sivustolta löydät myös ajankohtaista tietoa selkosuomeksi erilaisista rajoituksista, jotka ovat voimassa koronatilanteen takia.

YLE: tietoa koronaviruksesta

Saavutettava viestintä on selkeän ja selkokielisen viestinnän lisäksi monikielistä viestintää. Selkokielisen koronaviestinnän lisäksi YLE uutisoi monikielisesti ajankohtaisista asioista. YLEn monikieliseltä sivustolta löytyy uutisia esimerkiksi englanniksi, arabiaksi ja somaliksi.

YLE: koronatietoa monikielisesti

Myös InfoFinland-palvelu on koonnut monikielistä tietoa koronavirukseen liittyen. InfoFinland on Helsingin kaupungin julkaisema verkkopalvelu Suomessa asuville maahanmuuttajille. Sivustolla on tietoa koronatilanteesta 15 eri kielellä.

InfoFinland: Coronavirus COVID-19

Kotimaisten kielten keskus on julkaissut Hyvää virkakieltä –palstallaan yleisohjeistuksen siitä, miltä hyvän viestinnän kriisioloissa tulisi olla.

Kotimaisten kielten keskus: Elintärkeää viestintää koronaviruksesta

Saavutettavasti.fi –verkkosivusto on koonnut ohjeistuksen saavutettavuudesta sosiaalisessa mediassa. Ohjeistuksessa kerrotaan, miten voit lisätä sosiaalisessa mediassa julkaistaviin kuviin vaihtoehtoisen tekstin, eli tekstivastineen, tai YouTube-videoihin tekstityksen.

Saavutettavasti.fi: saavutettavuus sosiaalisessa mediassa

Myös Culture Open on kirjoittanut ohjeistuksen sosiaalisen median tekstivastineista. Löydät ohjeistukset täältä:

Näin käytät tekstivastinetta somessa

Olemme myös julkaisseet saavutettavan sähköisen viestinnän ohjeistuksen, jonka avulla tuotat saavutettavaa verkkosisältöä:

Culture Open ohjeistaa saavutettavassa sähköisessä viestinnässä

Toivomme, että koette tämän tietopaketin hyödylliseksi. Jaamme ja päivitämme hyviksi koettuja ohjeistuksia saavutettavaan viestintään liittyen myös sosiaalisen median kanavillamme. Seuraa meitä somessa:

Facebook: @cultureopen

Twitter: @CultureOpenFI

Instagram: @cultureopenjoensuu

YouTube: Culture Open Joensuu

Näin käytät tekstivastinetta somessa

Kuva voi kertoa tuhat sanaa, mutta entä jos kuvaa ei voi havaita visuaalisesti? Tekstivastine on verkkosisältöjen kuville annettava vaihtoehtoinen kuvaus. Tekstivastineen tarkoitus on antaa käyttäjälle tietoa kuvan sisällöstä ja tarkoituksesta. Tekstivastinetta hyödynnetään esimerkiksi näkövammaisille tarkoitetuissa ruudunlukuohjelmissa. Kun ohjelma tulee kuvan kohdalle, se lukee tekstivastineen käyttäjälle. Tekstivastine ei ole sama asia kuin kuvateksti. Tekstivastine ei myöskään näy kuvassa vaan verkkosivun html-merkintäkoodissa.

Hyvin toimiva tekstivastine kuvailee kuvan sisältöä ja sen pituus on korkeintaan 125 merkkiä.

Culture Open –hankkeen sosiaalisen median kanavilla on käytössä tekstivastineet, mukaan lukien tämän blogin kuvissa. Tässä blogipäivityksessä kerrotaan, miten sinäkin voit lisätä tekstivastineen kuviin, joita jaat Facebookissa, Twitterissa ja Instagrammissa.

Tekstivastine Facebookissa

Culture Open –hankkeen Facebook-sivuilla jaetussa julkaisussa kerrotaan, että projektikoordinaattori Henna esitteli hanketta Karelia CBC:n tapahtumassa edellisellä viikolla. Julkaisun yhteydessä on valokuva, jossa projektikoordinaattori seisoo huoneen etuosassa ja kertoo yleisölle hankkeen viestinnästä. Tekstivastineessa lukee:

”Huoneen etuosassa seisova Henna kertoo muiden hankkeiden edustajille viestinnän tavoitteista.”

Tässä tekstivastineessa on 83 merkkiä. Se kertoo seuraavat asiat: kuka? missä? mitä? kenelle?

Tekstivastineen lisääminen kuvaan Facebookissa käy seuraavasti:

  • Klikkaa lataamaasi kuvaa
  • Kun viet hiiren osoittimen kuvan kohdalle, kuvan oikeaan alalaitaan ilmestyy valikko.
Ohjekuva
  • Klikkaa valikosta ”asetukset”.
  • Valitse asetuksista ”muuta vaihtoehtoista tekstiä”.
Ohjekuva
  • Eteesi ilmestyy tekstilaatikko, jossa kerrotaan Facebookin kuvalle antama automaattinen tekstivastine. Voit muuttaa vastinetta klikkaamalla kohdasta ”Ohita luotu vaihtoehtoinen teksti”.
  • Kirjoita ruutuun tekstivastine ja klikkaa ”tallenna”.
Ohjekuva

Tekstivastineen lisääminen Twitterissä

Twitterissä voit lisätä tekstivastineen profiiliasetuksia klikkaamalla:

  • Valitse valikosta ”Asetukset ja yksityisyys”.
Ohjekuva
  • Valitse alavalikosta ”Esteettömyys”
  • Kohdasta ”Kuva”: klikkaa siniseksi ”Kirjoita kuvaukset kuville”.
Ohjekuva
  • Kun tekstivastine on aktivoitu Twitterissä, voit lisätä kuviin vastineen kuvan alalaidan ”Lisää kuvaus”-palkista.

Tekstivastineen lisääminen Instagrammissa

Instagrammissa voit lisätä tekstivastineen kahdella tavalla.

Ensimmäinen tapa:

  • Klikkaa julkaisemaasi kuvaa.
  • Klikkaa kuvan oikeassa yläkulmassa olevaa valikkoa, joka näkyy kolmena pisteenä.
  • Valitse valikosta ”Muokkaa”.
Ohjekuva
  • Kuvan alalaidassa näkyy nyt teksti ”Muokkaa vaihtoehtoista tekstiä”.
Ohjekuva
  • Kirjoita tekstivastine laatikkoon ja tallenna.

Ohjekuva

Voit lisätä tekstivastineen kuvaan myös samalla, kun julkaiset sen. Uuden julkaisun kohdalla:

  • Valitse ”Kuvatekstin” alla olevasta valikosta ”Lisäasetukset”.
Ohjekuva
  • Lisäasetuksien alaosassa on osio ”Esteettömyys”, valitse tästä ”Kirjoita vaihtoehtoinen teksti”.
Ohjekuva
  • Kirjoita tekstivastine laatikkoon. Klikkaa ”Valmis”.
Ohjekuva

Saavutettavasti.fi-sivustolta löydät hyödyllisen tietopaketin ja ohjeistuksen tekstivastineesta:

Kuvien vaihtoehtoiset tekstit

Joensuun kaupungin uusi ilme on saavutettava!

Tänään, torstaina 26.9.2019 on julkaistu Joensuun kaupungin uusi visuaalinen ilme. Ilme päivitetään ensiksi kaupungin sähköisille kanaville ja sen jälkeen painettuun materiaaliin. Edellisen kerran kaupungin ilme uusittiin vuonna 2013.

Keskeistä uudelle ilmeelle on saavutettavuus. Tarkoitus on, että uuden ilmeen myötä Joensuun kaupungin viestintä on helposti kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupungin verkkosivuilla olevat tekstit ovat selkeästi kirjoitettuja ja niiden kirjasimen tulee olla helposti luettavissa. Lisäksi teksteissä käytettyjen värien tulee luoda riittävä tummuuskontrasti, jotta ne erottuvat taustastaan. Uuden ilmeen on myös tarkoitus mahdollistaa kaupungin verkkosivujen vaivaton lukeminen ruudunlukuohjelman avulla.

Yksi syy uuden, saavutettavan ilmeen tarpeelle on ollut Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivin voimaantulo. Direktiivin määrittelemät saavutettavuusvaatimukset tulevat voimaan askelittain 23.9.2019 lähtien. Tässä blogissa on aiemmin tarkasteltu uusia saavutettavuusvaatimuksia sekä Aluehallintoviraston kattavaa ”Saavutettavuusvaatimukset”-sivustoa. Blogin juttu aiheesta löytyy alla olevasta linkistä:

AVI on julkaissut saavutettavuusvaatimukset.fi –sivuston

Uutta ilmettä ja saavutettavaa viestintää tukemaan Joensuun kaupungin henkilökunnalle on laadittu saavutettavuusohjeistus. Lisäksi kaupungin verkkosivujen ”Viestintä”-osiosta löytyy tietoa sivuston saavutettavuudesta ja sähköpostiosoite, johon voi lähettää palautetta kaupungin verkkosivujen toimivuudesta. Kaupungin verkkosivujen käyttäjät voivat myös antaa palautetta verkkosivujen hakutoiminnon yllä olevasta ”Anna palautetta” –linkistä.

Kaupungin uudet verkkosivut julkaistiin alkuvuodesta ja tänään julkaistava uusi ilme tukee sivujen toimivuutta. Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää tapasi Joensuun kaupungin viestinnän ammattilaisia keväällä ja keskusteli heidän kanssaan kaupungin verkkosivu-uudistuksesta ja saavutettavuusdirektiivistä. Beta-versio sivustosta oli kaupunkilaisten testattavana vuoden 2019 alussa ja palautteen myötä sivuston rakenteita, ulkoasua ja sovelluksia muokattiin käyttäjä-ystävällisempään suuntaan. Lisäksi uudet sivut testattiin avaava.fi-palvelun saavutettavuuskonsulttien avulla.

Joensuulaiset saivat myös osallistua uuden ilmeen suunnitteluun. Ilmeen suunnittelun pohjana käytettiin vuoden 2017 Kuntalaiskyselyä ja keväällä 2019 yli 800 kaupunkilaista kommentoi suunnitelmia uudelle ilmeelle. Kaupunkilaisten osallisuus näkyy ilmeessä muun muassa värien nimissä. Asukkaat nimesivät sinisen värin joeksi, vihreän luonnoksi, punaisen karjalaksi ja oranssin appelsiiniksi.

Voit tutustua Joensuun kaupungin uuteen ilmeeseen alla olevan linkin kautta:

www.joensuu.fi

Kuvitus, jonka tekstissä pyydetään tutustumaan Joensuun uuteen ilmeeseen.

AVI on julkaissut saavutettavuusvaatimukset.fi –sivuston!

Aluehallintoviraston saavutettavuusvaatimuksia selventävä sivusto on nyt julkaistu. Osoitteesta www.saavutettavuusvaatimukset.fi löydät tietoa siitä, miten sähköisten palveluiden esteettömyyttä voidaan lisätä. Sivusto on julkaistu vastaamaan Euroopan unionin saavutettavuus-direktiivin ohjeistusta. EU:n saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan vuonna 2016. Suomessa direktiivin pohjalta on tehty Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta. Lakia valvoo Etelä-Suomen Aluehallintoviraston saavutettavuusyksikkö, joka myös ylläpitää saavutettavuusvaatimukset-sivustoa.

Käytännössä tämä uusi laki tarkoittaa sitä, että siirtymäajan jälkeen kaikkien Suomessa tarjottavien sähköisten palveluiden on oltava saavutettavia. Palvelut, jotka on julkaistu 23.9.2018 jälkeen on oltava saavutettavia 23.9.2019 mennessä ja palvelut, jotka on julkaistu ennen 23.9.2019 on oltava saavutettavia 23.9.2020 mennessä. Mobiilisovellusten on taas oltava saavutettavia 23.6.2021 alkaen.

Mitä sitten tarkoitetaan sähköisten palveluiden saavutettavuudella? Saavutettaville verkkosisällöille on olemassa yhdenmukaistettujen standardien vaatimukset. Nämä vaatimukset määritellään dokumentissa, jonka nimi on Harmonised European Standard: Accessibility requirements for ICT products and services. Dokumentti tunnetaan myös nimellä Standardi EN 301 549 v2.1.2. Käytännössä ohjeistus pohjautuu suurimmaksi osin World Wide Web Consortiumin (W3C) esteettömyysohjeeseen, joka tunnetaan nimellä WCAG, eli Web Content Accessibility Guidelines.

Kuulostaako monimutkaiselta? Tämän vuoksi saavutettavuusvaatimukset-sivusto on avattu. Sivustolla kerrotaan selkeästi mitä sähköisten palveluiden tarjoajien tulee tehdä, että heidän palvelunsa vastaavat saavutettavuusvaatimuksia siirtymäajan loppuun mennessä.

Saavutettavuusvaatimukset-sivustolta löydät käytännön tietoa saavutettavuudesta, WCAG-kriteereistä, oikeuksistasi saavutettaviin palveluihin sekä tietoa uuden lainsäädännön vaatimuksista. Lisäksi sivustolla on Etelä-Suomen Aluehallintoviraston ylläpitämä blogi, jossa on ajankohtaista asiaa saavutettavuudesta.

Saavutettavuusvaatimukset sivuston löydät tästä:

www.saavutettavuusvaatimukset.fi

Voit lukea lisää lainsäädännöstä ja saavutettavuusvaatimuksista alla olevista linkeistä:

Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta

Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi

Harmonised European Standard (EN 301 549 v2.1.2)

Web Content Accessibility Guidelines (WCAG 2.1)

Piirros, jossa on poika ja puhekupla. Puhekuplassa lukee "Tutustu AVI:n saavutettavuusvaatimukset-sivustoon!".

Näin teet PowerPoint-esityksistä videoita

Oletko miettinyt, miten voisit tehdä PowerPoint-esityksestäsi hieman elävämmän? Tai ehkäpä haluat tehdä esityksesi videona, mutta budjettisi on pyöreä nolla ja sisäinen Spielbergisi ei pulpahdakaan pinnalle. Ratkaisu näihin molempiin pulmiin on helppo: tee PowerPoint-esityksestäsi video!

Tässä muutama hyvä syy muuntaa jähmeä esityksesi videoksi:

  1. Monet omaksuvat tietoa paremmin kun se on esitetty kuvallisesti.
  2. Video voi myös auttaa ihmistä saamaan tietoa jostain asiasta nopeasti ja helposti.
  3. Lisäksi video on loistava tapa parantaa toimintasi näkyvyyttä

Tässä lyhyt oppitunti siitä, miten voit vaivattomasti tehdä PowerPoint-esityksestäsi videon. Lopputuloksen voit ladata vaikkapa YouTubeen!

Kun teet esitystäsi PowerPoint-ohjelmalla, mieti jo siinä vaiheessa sen kuvallista ilmettä. Jokainen dia on yksi ruutu videoesityksestäsi, joten unohda monimutkaiset taulukot ja pitkät tekstirimpsut. Ilmaisia kuvia, joita saa muuttaa ja käyttää uudelleen löytyy useammastakin kuvapankista, esim. Pixabay-sivustolta.

Yhdistä kuvaa ja tekstiä niin, että saat mieleisesi diasarjan. Jotta diasarja toimisi videona, muista valita diojen kooksi 16:9 laajakuva. Tämä onnistuu napsauttamalla valikosta ”Rakenne”. Kun esityksesi on valmis, lisää diasarjaan haluamasi siirtymät ja aseta jokaiselle dialle aika, jonka haluat sen näkyvän ruudulla. Siirtymät ja diojen ajoituksen saat valittua valikosta ”Siirtymät”.

PowerPoint 2016 –ohjelmalla esityksestä videon tekeminen onnistuu seuraavasti:

Klikkaa valikkoa ”Tiedosto” ja sen alavalikkoa ”Vie”, valitse tämän jälkeen ”Luo video”. Klikkaa ”Esityslaatu” ja valitse suurin mahdollinen esityskoko, eli 1920×1080. Valitse seuraavaksi ”Käytä tallennettuja ajastuksia ja selostuksia”, koska olet jo tallentanut siirtymät ja diojen esitysajat käsin, joten nämä säilyvät valmiissa videossa. Klikkaa tämän jälkeen ”Luo video” –painiketta. Tallenna esityksesi/ videosi nimellä ja valitse tiedostotyyppi. Tiedostotyypiksi voit valita joko MPEG-4-videon tai Windows Media –videon (WMV). Videon tallentaminen kestää jonkun aikaa, joten kannattaa odottaa rauhassa.

Jos sinulla on YouTube-kanava, niin voit ladata videon sinne.

Nyt osaat tehdä PowerPoint-esityksestäsi videon. On aika päästää luovuutesi valloilleen!

Ohjeistus PowerPoint-videoiden tekemiseen löytyy myös hankkeen YouTube-kanavalta.

Voit katsoa Yle:n selkokielisen vaalikeskustelun tästä päivästä alkaen

Yleisradio on tuottanut selkokielisen vaalikeskustelun. Noin kaksi tuntia kestävä vaalikeskustelu on kuvattu etukäteen, editoitu ja tekstitetty.

Vaalikeskustelu tulee katsottavaksi Yle Areenassa tänään klo 16:

Katso selkokielinen vaalikeskustelu painamalla tästä.

Suomessa on yli puoli miljoonaa ihmistä, jotka hyötyvät selkokielisestä viestinnästä. Siksi on tärkeää, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Piirretty kuva televisiosta, jonka ruudussa lukee teksti "Yleisradion selkokielinen vaalikeskustelu on katsottavissa tänään Yle Areenassa".

Saavutettavuuden työkaluja CELIA:n seminaarista

Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää osallistui maanantaina 1.4.”Ymmärrän”-seminaariin, jonka teemana oli saavutettavuuden työkalut. Tapahtuman järjesti yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa tukeva asiantuntijakeskus CELIA, joka erikoistuu saavutettavaan kirjallisuuteen ja julkaisuihin.

Valokuva Celian bannerista, joka seisoo lattialla alustalla.

Julkishallinnon viestijöille, sisältöjä tuottaville asiantuntijoille ja johdolle suunnattu seminaari järjestettiin tänä vuona toisen kerran. Helsingin Kuntatalolla järjestetyssä seminaarissa oli asiantuntijaluentoja ja käytännön oppitunteja siitä, miten saavutettavuutta voidaan lisätä viestinnässä. Seminaarissa korostui ymmärryksen lisäämisen tärkeys sekä empatia yhtenä saavutettavuuden työkaluna.

Päivän aluksi seminaarin juontaja, viestintäasiantuntija Rauna Nerelli, korosti ettei ”julkishallinnon viestinnän tarvitse olla tylsää”. Seminaarin ensimmäinen puhuja, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, taas painotti johdon rohkeutta viestiä ymmärrettävästi ja kysyi, että ”miksi hyväksymme huonon viestinnän?”.

Oikeusministeriön Vava Lunabba puhui kaksikielisyydestä saavutettavuudessa ja mainitsi Suunniteltu kaikille/ Design for All –periaatteen tärkeyden. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi verkkosivujen tulee kiinnittää huomiota teknisen toteutuksen virheettömyyteen, selkeään ja hahmotettavaan käyttöliittymään sekä ymmärrettävään sisältöön.

Projektikoordinaattorin näkökulmasta päivän mielenkiintoisinta antia olivat CELIA:n Kirsi Ylänteen ja Johannes Kosken käytännön neuvot siitä, kuinka tehdä tiedostoista saavutettavia. Syynissä olivat Word, PowerPoint ja PDF –tiedostot, joiden helppo muokkaus tekee niistä luettavampia suuremmalle joukolle ihmisiä.

Tänä vuonna seminaarissa oli mukana myös työpajoja, joissa osallistujat jakoivat vertaistukea ja käytännön neuvoja saavutettavuusasioihin liittyen. Projektikoordinaattori veti työpajan, jonka aiheena oli saavutettavat blogisisällöt ja sosiaalinen media. Pajan kesto oli 30 min ja pajoja pidettiin kaksi peräkkäin.

Neljä henkilöä istuu ja räpeltää älypuhelimiaan. Tehtävän tarkoituksena on kirjoittaa saavutettava twiitti.
Saavutettavien some- ja blogisisältöjen työpajassa harjoiteltiin saavutettavien twiittien kirjoittamista.

Pajassa jaettiin ajatuksia siitä, miten kirjoittaa saavutettava twiitti sekä käytännön neuvoja tekstivastineiden lisäämisestä kuviin. Culture Open YouTube-kanavan ohjevideo sähköisestä saavutettavuudesta oli myös hyödyllinen työkalu, kun mietittiin miten saada teoria ja käytäntö kohtaamaan.

Lähikuva monisteesta, johon on listattu käytännön esimerkkejä nettisisällön saavutettavaksi tekemisestä.
Työpajaan osallistuneille jaettiin myös moniste, jossa on käytännön neuvoja siitä miten tehdä sähköisistä nettisisällöistä saavutettavampia.

Seminaarin iltapäivässä kuultiin myös Yleisradion Petri Kejosta, joka kertoi Yle:n järjestämästä selkokielisestä vaalikeskustelusta. Keskustelu julkaistaan Yle Areenassa torstaina 4.4. ja lähetystä pääsee myös seuraamaan Ylen Selkouutisten sivulta.

Päivän lopuksi seminaarin osallistujat pääsivät esittämään kysymyksiä Aluehallintoviraston saavutettavuustiimille koskien 1.4.2019 voimaan tullutta saavutettavuusdirektiiviä. Direktiivin tarkoitus on, että mahdollisimman moni ihminen voisi käyttää verkkopalveluita mahdollisimman helposti.

Seminaari oli mukava tapa kohdata muita saavutettavuusasioista kiinnostuneita sekä vaihtaa ajatuksia ja ideoita siitä, miten voimme tehdä viestinnästämme vieläkin lähestyttävämpää. Toivottavasti tapahtuma järjestetään ensi vuonna uudelleen!

Minkälaista on saavutettava kulttuuri?

Saavutettavuus tarkoittaa mahdollisuuksia osallistua ja kokea. Jotta kulttuuritarjontaa voisi pitää saavutettavana, sen pitää mahdollistaa kaikenlaisten ihmisten osallistuminen. Osallistumisen tiellä voi kuitenkin olla monenlaisia esteitä, kuten tarjottavien palveluiden niukkuus, pääsymaksut, fyysiset ja sosiaaliset esteet sekä tiedonsaannin vaikeus. Vaikka museot, kirjastot, teatterit ja konserttisalit olisivat tiloina esteettömiä, viestinnän saavutettavuuden puute voi estää monia löytämästä näihin tiloihin.

Viestintää on myös monenlaista, mutta nykyisin useat meistä löytävät uuden taidenäyttelyn tai tietoa konserteista Internetin välityksellä. Sähköisen saavutettavuuden parantamisesta onkin tullut merkittävä asia suomalaisessa yhteiskunnassa. Vuonna 2016 esitelty Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi pyrkii turvaamaan kaikille yhdenvertaisen pääsyn sähköisiin palveluihin. Suomessa saavutettavuusdirektiivi otetaan käyttöön asteittain syksystä 2019 lähtien.

Tammikuun 2019 lopulla Joensuun kaupunki ottaa käyttöön uudet verkkosivut. Nämä sivut on kehitetty yhdessä kaupunkilaisten kanssa, ja niissä on painotettu erityisesti palveluiden löydettävyyttä. Lisäksi osana kaupungin kulttuuripalveluiden Culture Open –hanketta toteutetaan kulttuuripalveluiden kattavuuskysely. Tällä kyselyllä halutaan selvittää miten kaupunkilaiset kokevat olemassa olevat palvelut ja miten niitä voitaisiin kehittää, jotta ne ottaisivat huomioon meidät kaikki, rajoitteista riippumatta.

Mikä on sinun mielestäsi saavutettavaa kulttuuria? Onko se sitä, että tieto tapahtumista on helposti saatavissa, joko sähköisenä tai harrastuspaikan tiedotustaululla? Vai tarkoittaako saavutettavuus sinulle ensisijaisesti esteettömiä tiloja? Miten tärkeänä pidät asiakaspalvelun avointa asennetta, sitä että sinulle kerrotaan mahdollisuuksista osallistua kulttuurin kokemiseen, ja ehkä jopa tekemiseen?

Culture Open –hankkeessa haluamme kuulla juuri teidän ideoitanne ja kokemuksianne siitä, mikä tekee kulttuurista saavutettavaa. Jos sinulla on ajatus, jonka haluaisit jakaa, niin voit kommentoida tätä kirjoitusta, tai olla yhteydessä sivuston ”ota yhteyttä” –toiminnon kautta.

Kulttuuri kuuluu kaikille!

Terveisin, Henna

Create your website with WordPress.com
Aloitus