Sanomalehti Karjalainen uutisoi torilavan esteettömyyden kartoituksesta

Culture Open –hankkeen Joensuun torilavan esteettömyyskartoitus on päässyt pääuutiseksi tämänpäiväiseen sanomalehti Karjalaiseen. Projektikoordinaattori Henna Karhapää kartoitti lavan toimivuutta elokuussa Kaupunkikeskustayhdistyksen silloisen toiminnanjohtajan Anne Vänskän avulla. Raportti kartoituksen tuloksista julkaistiin syyskuussa. Raportissa todettiin, että Joensuun uuden, vuonna 2018 valmistuneen, torilavan esteettömyydessä on merkittäviä puutteita.

Joensuun Kulttuuri- ja liikuntalautakunta keskusteli lokakuun kokouksessaan kartoituksen tuloksista. Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se ”ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin torilavan saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseksi raportissa esitetyn mukaisesti.”

Karjalaisen jutussa todetaan, että torilavassa on ”jopa 38 korjauksen paikkaa”. Karjalainen haastatteli juttuunsa projektikoordinaattori Hennan lisäksi Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajaa Arto Pippuria sekä Joensuun vammaisneuvoston kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijat myös havainnollistivat torilavan esteellisyyttä jutun valokuvissa.

Projektikoordinaattori Henna korostikin jutussa kokemusasiantuntijoiden merkitystä esteettömien rakennusten ja palveluiden suunnittelussa:

”Kokemusasiantuntijat ovat todella tärkeitä suunnitteluvaiheesta lähtien. Esteettömyyden pitäisi olla mukana mietinnässä heti projektin alusta.”

Myös vammaisneuvoston puheenjohtaja Liisa Karvinen on sitä mieltä, että kokemusasiantuntijoita tarvitaan jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Hän sanoo:

”Suurin puute on tietämättömyys. Ettei kysytä, tai ehkä ei edes tiedetä, keneltä kysyä.”

Jutun lopussa todetaan, että:

”Lavan korjaussuositusten lista on pitkä, mutta osa toimenpiteistä hoituisi hyvinkin helposti, esimerkiksi liimaamalla torin harmaisiin valotolppiin huomioteippiä ja parantamalla valaistusta.”

Voit lukea Karjalaisen jutun kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:

Torilavassa jopa 38 korjauksen paikkaa

Torilavan esteettömyyskartoituksen raportin voit lukea tästä:

Torilavan esteettömyyden kartoitus

Culture Open kartoitti Joensuun torilavan esteettömyyden

Culture Open –hanketta pyydettiin elokuussa 2019 tekemään kartoitus Joensuun torialueella sijaitsevan esiintymislavan esteettömyydestä. Kartoituksessa selvisi, että torilavan esteettömyydessä on merkittäviä puutteita. Joensuun uusi torilava valmistui vuonna 2018, kun kaupungin torialue uusittiin toriparkin rakentamisen yhteydessä.

Culture Open –hankkeen projektikoordinaattori Henna Karhapää toteutti kartoituksen 26.8.2019 Kaupunkikeskustayhdistys Virta ry:n silloisen toiminnanjohtajan Anne Vänskän avustuksella. Kaupunkikeskustayhdistys vastaa torialueen toiminnoista ja mahdollistaa eri toimijoiden tapahtumien järjestämisen torilavalla.

Kartoituksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää uuden torilavan toimivuutta varsinkin erityiskäyttäjien kannalta. Tätä toimivuutta mietittiin kartoituksessa ei vain vammaisesiintyjien, vaan myös erityistarpeita omaavan yleisön näkökulmasta.

Kartoituksessa tarkasteltiin torilavan ympäristöä ja pysäköimismahdollisuuksia, liikkumista torilavalla sekä sen yhteydessä olevia pukuhuonetta ja WC-tiloja, lavan valaistus- ja ääniolosuhteita, lavan yhteydessä järjestettävien palveluiden ja tapahtumien saavutettavuutta sekä tiedon saavutettavuutta, kuten tiedotusta, opasteita ja sähköistä viestintää. Lisäksi kartoituksessa tiedusteltiin torilavan turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten lavan poistumisreittejä, pelastussuunnitelmaa ja hälytystilanteita.

Kartoituksen pohjalta koottu raportti valmistui syyskuussa. Raportissa todetaan, että torilavan toimivuutta ei ole mietitty erityistarpeita omaavien esiintyjien näkökulmasta. Puutteita on myös erityistarpeita omaavan yleisön yhdenvertaisessa mahdollisuudessa nauttia torilavalla järjestetyistä tapahtumista. Kaupunkikeskustayhdistyksen tarjoamien palveluiden saatavuus kuitenkin helpottaa erityistarpeita omaavien esiintyjien ja yleisön jäsenten huomioon ottamista.

Kuva torilavan esteettömyysraportin kannesta. Kannessa on mustavalkoinen kuva torilavasta, raportin nimi ja tekijän tiedot.
Tältä näyttää syyskuussa valmistunut raportti torilavan esteettömyydestä. Voit lukea raportin tämän blogiartikkelin lopusta löytyvän linkin kautta.

Torilavan esteettömyyden kartoitusraportissa on ehdotettu useita toimenpiteitä torilavan esteettömyyden lisäämiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa kulkureittien parantaminen toriparkista torilavalle sekä ääni- ja valaistusolosuhteiden kohentaminen. Raportin johtopäätökset ja suositukset –osiossa todetaan, että:

”Esteetön torilava lisäisi erilaisten toimijoiden yhdenvertaisuutta ja viestittäisi, että kaikki ovat tervetulleita torialueelle. Esteetön torilava toimisi myös inklusiivisena keskusta-alueen keskipisteenä, joka mahdollistaisi ja kasvattaisi vammaisten toimijuutta tekijöinä, ei vain tekemisen kohteina. Esteetön torilava tekisi myös sillä järjestettävistä tapahtumista sujuvampia, viihtyisämpiä ja turvallisempia.”

Torilavan esteettömyyden kartoitusraportin voit lukea alla olevan linkin kautta:

Voit lukea raportin liitteet alla olevien linkkien kautta:

Lisää tietoa raportista:

Henna Karhapää, puh. 050 475 0362, henna.karhapaa@joensuu.fi

Antiloopinjalkaiset minuutit –Nyt YouTubessa!

Culture Open Able Art (COAAG)–ryhmän esitys, Antiloopinjalkaiset minuutit, on nyt katsottavissa hankkeen YouTube-kanavalla. Vammaisesiintyjistä koostuva ryhmä esiintyi elokuun 23. päivä Joen yö -kulttuurifestivaaleilla Joensuun Pääkirjastolla. Ryhmää ohjaa tanssi- ja esiintymistaiteilija Minni Hirvonen.

Ryhmän tarkoitus on mahdollistaa vammaisesiintyjien osallistuminen kulttuurin tekemiseen.

Elokuisen esiintymisen jälkeen kahdeksanhenkinen ryhmä on jatkanut harjoitteluaan Taidekeskus Ahjossa.

Culture Open Able Art Group – Joen yö 2019 | INTRO
Culture Open Able Art Group – Joen yö 2019 | ESITYS

Joensuun kaupungin uusi ilme on saavutettava!

Tänään, torstaina 26.9.2019 on julkaistu Joensuun kaupungin uusi visuaalinen ilme. Ilme päivitetään ensiksi kaupungin sähköisille kanaville ja sen jälkeen painettuun materiaaliin. Edellisen kerran kaupungin ilme uusittiin vuonna 2013.

Keskeistä uudelle ilmeelle on saavutettavuus. Tarkoitus on, että uuden ilmeen myötä Joensuun kaupungin viestintä on helposti kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaupungin verkkosivuilla olevat tekstit ovat selkeästi kirjoitettuja ja niiden kirjasimen tulee olla helposti luettavissa. Lisäksi teksteissä käytettyjen värien tulee luoda riittävä tummuuskontrasti, jotta ne erottuvat taustastaan. Uuden ilmeen on myös tarkoitus mahdollistaa kaupungin verkkosivujen vaivaton lukeminen ruudunlukuohjelman avulla.

Yksi syy uuden, saavutettavan ilmeen tarpeelle on ollut Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivin voimaantulo. Direktiivin määrittelemät saavutettavuusvaatimukset tulevat voimaan askelittain 23.9.2019 lähtien. Tässä blogissa on aiemmin tarkasteltu uusia saavutettavuusvaatimuksia sekä Aluehallintoviraston kattavaa ”Saavutettavuusvaatimukset”-sivustoa. Blogin juttu aiheesta löytyy alla olevasta linkistä:

AVI on julkaissut saavutettavuusvaatimukset.fi –sivuston

Uutta ilmettä ja saavutettavaa viestintää tukemaan Joensuun kaupungin henkilökunnalle on laadittu saavutettavuusohjeistus. Lisäksi kaupungin verkkosivujen ”Viestintä”-osiosta löytyy tietoa sivuston saavutettavuudesta ja sähköpostiosoite, johon voi lähettää palautetta kaupungin verkkosivujen toimivuudesta. Kaupungin verkkosivujen käyttäjät voivat myös antaa palautetta verkkosivujen hakutoiminnon yllä olevasta ”Anna palautetta” –linkistä.

Kaupungin uudet verkkosivut julkaistiin alkuvuodesta ja tänään julkaistava uusi ilme tukee sivujen toimivuutta. Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää tapasi Joensuun kaupungin viestinnän ammattilaisia keväällä ja keskusteli heidän kanssaan kaupungin verkkosivu-uudistuksesta ja saavutettavuusdirektiivistä. Beta-versio sivustosta oli kaupunkilaisten testattavana vuoden 2019 alussa ja palautteen myötä sivuston rakenteita, ulkoasua ja sovelluksia muokattiin käyttäjä-ystävällisempään suuntaan. Lisäksi uudet sivut testattiin avaava.fi-palvelun saavutettavuuskonsulttien avulla.

Joensuulaiset saivat myös osallistua uuden ilmeen suunnitteluun. Ilmeen suunnittelun pohjana käytettiin vuoden 2017 Kuntalaiskyselyä ja keväällä 2019 yli 800 kaupunkilaista kommentoi suunnitelmia uudelle ilmeelle. Kaupunkilaisten osallisuus näkyy ilmeessä muun muassa värien nimissä. Asukkaat nimesivät sinisen värin joeksi, vihreän luonnoksi, punaisen karjalaksi ja oranssin appelsiiniksi.

Voit tutustua Joensuun kaupungin uuteen ilmeeseen alla olevan linkin kautta:

www.joensuu.fi

Kuvitus, jonka tekstissä pyydetään tutustumaan Joensuun uuteen ilmeeseen.

Culture Open Able Art Group: ”koskettavaa” ja ”kaunista”

Tanssi- ja esitystaiteilija Minni Hirvosen ohjaama Culture Open Able Art Group –ryhmä esiintyi 23.8. Joen yössä. ”Koskettavaa” ja ”kaunista” olivat muutamia yleisön kommenteista liittyen esitykseen. Monet katsojista tiedustelivat jo, että milloin ryhmä esiintyy seuraavan kerran.

Valokuva, jossa ryhmän jäsenet tanssivat Pääkirjaston Muikkusalissa. Ryhmän jäsenet peilaavat toistensa liikkeitä pareittain.
Culture Open Able Art Group esiintyi Joen yössä Pääkirjaston Muikkusalissa.

Kesän ajan Taidekeskus Ahjossa harjoitellut esiintymisryhmä koostuu kahdeksasta vammaisesiintyjästä. Osa heistä on esiintymisen ammattilaisia ja osa harrastajia.

Ryhmän esitys, Antiloopinjalkaiset minuutit, yhdisteli liikeilmaisua, runoutta ja musiikkia. Esityksessä kuultiin mm. ryhmän jäsenten Anu Tiaisen runoja ja Iiris Brocken musiikillinen sovitus Antiloopinjalkaiset minuutit –runosta.

Valokuva, jossa ryhmän jäsenet tanssivat yhden pyörätuoliesiintyjän ympärillä.
Culture Open Able Art Group
Valokuva, jossa ryhmän jäsen Risto Lång toimii kapellimestarina ryhmän jäsenille.
Ryhmän esitys koostui liikeilmaisusta, musiikista ja runoista.

Kiitoksia kaikille ryhmän jäsenille omistautuneesta esityksestä: Iiris Brocke, Risto Lång, Kati Natunen, Raimo Ruttonen, Anu Tiainen, Anneli Tiilikainen, Veijo Tiilikainen ja Annika Väisänen.

Culture Open Able Art Group jatkaa syksyllä harjoituksia. Ryhmä on myös avoin uusille jäsenille. Jos olet kiinnostunut ryhmään liittymisestä, ota yhteyttä Minni Hirvoseen, puh. 040 472 4698, minni.hirvonen@gmail.com

Valokuva, jossa Iiris Brocke soittaa kitaraa.
Iiris Brocke
Valokuva, jossa ryhmän jäsenet seisovat rivissä käsi kädessä ja kumartavat yleisöön päin.
Ryhmä kumartaa raikuville aplodeille. Yleisön palaute toi hyvän mielen esiintyjille.

Kulttuuripalveluiden kattavuuskysely on avattu!

Toukokuun aikana Culture Open –hanke järjestää kyselyn, jonka avulla halutaan selvittää miten kattavina ja saavutettavina joensuulaiset pitävät paikallisia kulttuuripalveluita.

Kyselyn tarkoituksena on tiedustella miten hyvin joensuulaiset tuntevat paikallisia kulttuuripalveluita sekä selvittää mitä puutteita palveluissa on ja miten palveluita voitaisiin parantaa. Kyselyyn toivotaan vastauksia erityisesti vammaisilta tai muuten toimintarajoitteisilta sekä maahanmuuttajilta.

Kaupungin kulttuuripalveluihin kuuluvat muun muassa kaupunginorkesteri, seutukirjasto, Pohjois-Karjalan museo HILMA, Taidemuseo ONNI, Joensuun seudun kansalaisopisto ja tapahtumat, kuten Joen yö ja Kulttuuritori.

Kyselyyn voi vastata sähköisesti 24.5. saakka osoitteessa:

cultureopen.home.blog/kattavuuskysely

Kysely on saatavilla sekä suomen-, että englanninkielisenä.

Mainosteksti, jossa lukee: Vastaa kyselyyn ja vaikuta siihen, miten kulttuuria tehdään Joensuussa!

Saavutettavuuskartoitukset tehty!

Joensuulaisten kulttuuritilojen esteettömyyttä arvioivat saavutettavuuskartoitukset on nyt tehty. Viime perjantaina 15.3. Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää ja vammaisneuvoston asiantuntijaraati: Kati Natunen, Matti Maukonen, Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen tarkastelivat Carelicumin ja Pohjois-Karjalan museo HILMAn saavutettavuutta.

Carelicumissa kartoitettiin liikkumista aulatilassa sekä aulassa sijaitsevia asiakaspalvelutiskejä. Lisäksi asiantuntijaraati testasi aulan asiakastietokoneen ja inva-wc:n. Myös alakerrassa sijaitsevan auditorion esteettömyyttä arvioitiin. Kartoituksessa nousi esille varsinkin tilojen kaikuisuus ja hämärä valaistus.

Kati Natunen istuu Carelicumin asiakastietokoneen ääressä ja kokeilee miten hyvin kone toimii.
Digitaitaja Kati Natunen kokeilee miten Carelicumin asiakastietokone toimii.

Seuraavaksi ryhmä siirtyi Pohjois-Karjalan museo HILMAn näyttelytiloihin, jotka ovat Carelicumin yhteydessä. Kartoittajia ohjaamassa tiloissa oli museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen, amanuenssi Iiris Heino ja vastaava amanuenssi Emma Martiskainen. Ensin tarkasteltiin vaihtuvien näyttelytilojen esteettömyyttä, jonka jälkeen siirryttiin 2. kerroksen pysyvän näyttelyn tiloihin. Samalla testattiin Carelicumin ja museon käytössä olevan hissin ja portaitten esteettömyyttä.

Pirjo Hoikkanen ja Matti Maukonen seisovat hississä. Matti kokeilee hissin painikkeita ja Pirjo seuraa vieressä.
Pirjo Hoikkanen ja Matti Maukonen testaavat Carelicumin ja Pohjois-Karjalan museo HILMAn hissiä.

Näyttelytiloissa liikkuminen oli melko ongelmatonta. Harmistusta asiantuntijaraadille aiheuttivat kuitenkin tilan hämäryys sekä valo- ja värikontrastien puute, joka olisi auttanut näkövammaista hahmottamaan selvemmin tilan muotoa ja näytteillä olevaa esineistöä. Tilassa on kuitenkin paljon audiovisuaalista teknologiaa, joka auttaa avaamaan kokoelman sisältöä vierailijalle. Pyörätuolilla pääsee liikkumaan hyvin esimerkiksi suuren Sortavalaa esittävän pienoismallin ympäri sekä sen luona olevan kosketusnäyttöpäätteen luo. Kuulovammainen asiantuntijaraadin jäsen, Matti, sanoi kuitenkin, että induktiosilmukka auttaisi suuresti tilan äänimaailman ymmärtämisessä.

Raija Kortelainen painaa kosketusnäyttöpäätteen ruutua, josta saa lisää tietoa historiallisesta Sortavalasta.
Raija Kortelainen tutustuu Pohjois-Karjalan museo HILMAn kosketusnäyttöpäätteeseen.

Maanantaina 18.3. ryhmä kartoitti Taidemuseo ONNIn. Asiantuntijaraadissa oli mukana Matti Maukonen, Pirjo Hoikkanen, Raija Kortelainen ja Ritva Silvennoinen. Ryhmää ohjasi taidemuseon tiloissa näyttelymestari Jaana Hämäläinen. Taidemuseon kartoituksessa käytiin läpi piha-alue ja museon sisäänkäynti, aulatilat, asiakaspalvelupiste ja museokauppa, wc-tilat, vaihtuvien näyttelyiden tilat sekä 2. ja 3. kerroksien näyttelytilat, joissa museon kokoelma on esillä.

Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen ovat näyttelyhuoneessa, jossa betoniveistoksia on nostettu valkoisille jalustoille.
Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen kiertävät Taidemuseo ONNIn vaihtuvien näyttelyiden tilaa.

Pysyvien näyttelyiden tilasta on poistettu kynnyksiä, jotka helpottavat liikkumista tilasta toiseen. Joidenkin näyttelyhuoneiden valaistus koettiin liian himmeäksi, jotta teoksia olisi kunnolla erottanut. Isot matot muutamassa näyttelyhuoneessa vaikeuttivat pyörätuolilla liikkumista, mutta vähensivät tilojen kaikuisuutta helpottaen kuulovammaisen liikkumista huoneissa.

Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen Taidemuseon Madonna-huoneessa. Huone on hämärä ja sen päädyssä on iso italialainen alttaritaulu 1300-luvulta. Huoneen sivuilla on maalauksia ja puuveistoksia. Huoneen keskellä on penkkejä.
Madonna-huoneen hämärä valaistus tuo tunnelmaa, mutta teosten hahmottaminen kontrastina taustasta vaikeutuu.

Iltapäivällä asiantuntijaraati ja projektikoordinaattori siirtyivät Itä-Suomen yliopistolle, jossa sijaitsee kaupunginorkesterin konserttisalina käyttämä Carelia-sali. Apuna ryhmän ohjaamisessa tiloissa oli kiinteistöinsinööri Tarja Räsänen ja kampusmanageri Markku Saravo, jotka vastasivat asiantuntijaraadin kysymyksiin tilan esteettömyydestä ja akustiikasta. Carelia-salissa on esimerkiksi induktiosilmukka sekä kartta, jossa kerrotaan sen kattamat alueet. Ongelmia tiloissa liikkumiseen tuo katsomon porrastus ja hissin puute, joka vaikeuttaa siirtymistä salin ylemmille paikoille. Konserttisalin lisäksi kartoitettiin sisäänpääsy rakennukseen, inva-wc, lipunmyyntitiski ja portaikko.

Raija Kortelainen inva-wc:n ovella. Hänen toinen kätensä vetää ovea kiinni horisontaalisesta kahvasta.
Raija Kortelainen kartoittaa Carelia-salin yhteydessä olevaa inva-wc:tä. Tästä ovesta löytyy vetokahva!
Matti Maukonen osoittaa ovenkarmissa olevaa tarraa, jossa kerrotaan tilassa olevasta induktiosilmukasta.
Matti Maukonen löysi merkinnän induktiosilmukasta Carelia-salissa.

Nämä kartoitukset ovat menneet joutuisasti hyvässä seurassa. Suuri kiitos vammaisneuvoston asiantuntijaraadille, joka kärsivällisesti ja perusteellisesti testasi jokaisen kartoituskohteen. Iso kiitos myös kartoituskohteiden henkilökunnalle, jotka suhtautuivat kartoituksiin erittäin myönteisesti ja vastailivat asiantuntijaraadin ja projektikoordinaattorin kysymyksiin.

Saavutettavuuskartoituksien tuloksia esitellään myöhemmin keväällä.

Näkymä Carelia-salista portaitten yläpäästä. Penkkirivien alapuolella on esiintymislava. Kartoituksen asiantuntijaraati ja yliopiston yhteyshenkilöt seisovat portaitten alapäässä ja keskustelevat keskenään.
Kartoitusryhmä ja yliopiston yhteyshenkilöt Carelia-salissa.

Ensimmäiset kulttuuritilat kartoitettu!

Keskiviikkona 13.3. Culture Open –hankkeen koordinaattori Henna Karhapää ja vammaisneuvoston asiantuntijaryhmä: Matti Maukonen, Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen, testasivat Joensuun pääkirjaston ja kaupungintalon esteettömyyttä.

Saavutettavuuskartoituksessa käytetään apuna kartoituslomaketta, joka on jaettu eri tilatyyppien mukaan. Kartoituslomakkeen kysymykset pyrkivät selvittämään tilojen esteettömyyttä ja palveluiden saavutettavuutta, myös tiloista saatavilla olevaa tietoa kartoitetaan.

Lista kysymyksistä, joilla selvitetään kirjaston palveluiden saavutettavuutta. Esimerkiksi, onko lainaustiski sopivan korkuinen? Onko kirjastosta mahdollista lainata äänikirjoja? Joustaako kirjasto laina-ajoissa, jos lainaajalla on erityistarpeita?
Esimerkki kartoituslomakkeen kysymyksistä.

Liikkeelle lähdettiin kirjaston ala-aulasta, jossa kartoittajia vastassa oli kirjaston asiakaspalvelun palvelupäällikkö Satu Lihavainen ja vahtimestari Asko Reittu. Joensuun kaupungin vammaisneuvoston nimeämä asiantuntijaryhmä selvitti kokeilemalla, miten kirjasto toimii tilana ja miten hyvin sen tarjoamat palvelut ottavat huomioon erityiskävijät. Projektikoordinaattori kirjasi asiantuntijaryhmän kommentteja kartoituslomakkeeseen ja kysyi kirjaston henkilökunnalta tarkentavia tietoja kirjaston toiminnasta.

Pirjo Hoikkanen etsii kirjaston hississä hätäpainiketta. Raija Kortelainen avustaa. Vahtimestari Aso Reittu tutkii hissin painikkeita.
Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen testasivat kirjaston hissin toimivuutta. Mukana vahtimestari Asko Reittu.

Pääkirjastolla kartoitettiin autopaikat ja sisäänkäynti, aulan tilat, inva-wc, hissit ja portaat, lukusali, 2. kerroksen tilat ja asiakaspalvelutiskit, 3. kerroksen musiikkiosasto ja wc-tilat sekä lastenosaston wc-tilat. Lisäksi, Tuija-Kaisa Teikari kirjastolta auttoi ryhmää testaamaan e-aineistojen lainauspalvelua ja asiakastietokoneita.

Tuija-Kaisa Teikari näyttää Raija Korteilaiselle tietokoneen näytöltä, miten sähköisten aineistojen lainaaminen onnistuu.
Tuija-Kaisa Teikari esitteli Raija Kortelaiselle miten e-aineistojen lainaus onnistuu.
Satu Lihavainen ja Pirjo Hoikkanen kokeilevat kirjaston tietokoneen toimivuutta.
Palvelupäällikkö Satu Lihavainen ja Pirjo Hoikkanen testasivat kirjaston yleisötietokoneita.

Lounaan jälkeen kartoitusryhmä siirtyi kaupungintalolle, jossa oppaana toimi hallintopäällikkö Riitta Himanka. Kaupungintalolla ryhmä kartoitti aula-tilan inva-wc:n, narikkatilat, portaat ja hissin, 2. kerroksen äänestystilat sekä wc-tilat ja 3. kerroksen hallinnollisten tilojen aulan.

Pirjo Hoikkanen nousee kaupungintalon portaita pitkin.
Pirjo Hoikkanen testasi kaupungintalon portaitten esteettömyyttä.

Riitta Himanka kertoi miten tämän kevään äänestyspäivinä kaupungintalon 2. kerroksessa olevassa äänestystilassa otetaan huomioon esteettömyys: tilaan tulee ainakin yksi koppi, jossa voi istuen täyttää äänestyslapun ja paikalla on vaaliavustajaksi merkitty henkilö. Lisäksi tilan himmeää valaistusta tullaan parantamaan lisävalaistuksella, jotta näkörajoitteisten liikkuminen tilassa helpottuu.

Saavutettavuuskartoitus lähti käyntiin sujuvasti ja kartoitukset jatkuvat huomenna, perjantaina, Carelicumissa ja Pohjois-Karjalan museo HILMAssa. Suuri kiitos vammaisneuvoston asiantuntijaryhmälle ja kartoituskohteiden avuliaalle henkilökunnalle!

Raija Kortelainen ja Pirjo Hoikkanen kaupungintalon edessä.
Asiantuntijaryhmä valmiina kartoitukseen! Projektikoordinaattori Henna Karhapää kuvassa mukana varjona.

Saavutettavuuskartoitus alkaa ensi viikolla!

Ensi viikolla Culture Open –hanke aloittaa joensuulaisten kulttuuritilojen saavutettavuuskartoituksen. Testaamme tilojen esteettömyyttä vammaisneuvoston asiantuntijaryhmän avulla.

Kartoituksen kohteita ovat: pääkirjasto, Carelia-sali, Taidemuseo ONNI, Pohjois-Karjalan museo HILMA, Carelicum ja kaupungintalon 2. ja 3. kerrokset.

Asiantuntijaryhmä testaa sitä, miten tiloihin pääsee, miten helppokulkuisia tilat ovat, miten hyvin tiloissa tarjottava palvelu ottaa huomioon erityistarpeet ja miten hyvin tietoa tiloista saa sähköisesti. Jos mahdollista, niin kartoitamme myös sen, miten tilojen pelastussuunnitelma ottaa huomioon erityiskävijät.

Ensimmäinen kartoitus on ensi keskiviikkona 13.3., jolloin projektikoordinaattori Henna Karhapää ja asiantuntijaryhmä suuntaavat pääkirjastolle ja kaupungintalolle.

Voit ensi viikolla lukea blogista enemmän siitä, kuinka kartoitukset ovat lähteneet käyntiin.

Saavutettavuuskartoituksen mainos, jossa kerrotaan että kartoitukset tehdään viikoilla 11 ja 12 vammaisneuvoston asiantuntijaryhmän avulla.
Mainostamme saavutettavuuskartoitusta hankkeen virallisilla kotisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.
Create your website with WordPress.com
Aloitus