Saavutettavuuskartoitukset tehty!

Joensuulaisten kulttuuritilojen esteettömyyttä arvioivat saavutettavuuskartoitukset on nyt tehty. Viime perjantaina 15.3. Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää ja vammaisneuvoston asiantuntijaraati: Kati Natunen, Matti Maukonen, Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen tarkastelivat Carelicumin ja Pohjois-Karjalan museo HILMAn saavutettavuutta.

Carelicumissa kartoitettiin liikkumista aulatilassa sekä aulassa sijaitsevia asiakaspalvelutiskejä. Lisäksi asiantuntijaraati testasi aulan asiakastietokoneen ja inva-wc:n. Myös alakerrassa sijaitsevan auditorion esteettömyyttä arvioitiin. Kartoituksessa nousi esille varsinkin tilojen kaikuisuus ja hämärä valaistus.

Kati Natunen istuu Carelicumin asiakastietokoneen ääressä ja kokeilee miten hyvin kone toimii.
Digitaitaja Kati Natunen kokeilee miten Carelicumin asiakastietokone toimii.

Seuraavaksi ryhmä siirtyi Pohjois-Karjalan museo HILMAn näyttelytiloihin, jotka ovat Carelicumin yhteydessä. Kartoittajia ohjaamassa tiloissa oli museonjohtaja Tarja Raninen-Siiskonen, amanuenssi Iiris Heino ja vastaava amanuenssi Emma Martiskainen. Ensin tarkasteltiin vaihtuvien näyttelytilojen esteettömyyttä, jonka jälkeen siirryttiin 2. kerroksen pysyvän näyttelyn tiloihin. Samalla testattiin Carelicumin ja museon käytössä olevan hissin ja portaitten esteettömyyttä.

Pirjo Hoikkanen ja Matti Maukonen seisovat hississä. Matti kokeilee hissin painikkeita ja Pirjo seuraa vieressä.
Pirjo Hoikkanen ja Matti Maukonen testaavat Carelicumin ja Pohjois-Karjalan museo HILMAn hissiä.

Näyttelytiloissa liikkuminen oli melko ongelmatonta. Harmistusta asiantuntijaraadille aiheuttivat kuitenkin tilan hämäryys sekä valo- ja värikontrastien puute, joka olisi auttanut näkövammaista hahmottamaan selvemmin tilan muotoa ja näytteillä olevaa esineistöä. Tilassa on kuitenkin paljon audiovisuaalista teknologiaa, joka auttaa avaamaan kokoelman sisältöä vierailijalle. Pyörätuolilla pääsee liikkumaan hyvin esimerkiksi suuren Sortavalaa esittävän pienoismallin ympäri sekä sen luona olevan kosketusnäyttöpäätteen luo. Kuulovammainen asiantuntijaraadin jäsen, Matti, sanoi kuitenkin, että induktiosilmukka auttaisi suuresti tilan äänimaailman ymmärtämisessä.

Raija Kortelainen painaa kosketusnäyttöpäätteen ruutua, josta saa lisää tietoa historiallisesta Sortavalasta.
Raija Kortelainen tutustuu Pohjois-Karjalan museo HILMAn kosketusnäyttöpäätteeseen.

Maanantaina 18.3. ryhmä kartoitti Taidemuseo ONNIn. Asiantuntijaraadissa oli mukana Matti Maukonen, Pirjo Hoikkanen, Raija Kortelainen ja Ritva Silvennoinen. Ryhmää ohjasi taidemuseon tiloissa näyttelymestari Jaana Hämäläinen. Taidemuseon kartoituksessa käytiin läpi piha-alue ja museon sisäänkäynti, aulatilat, asiakaspalvelupiste ja museokauppa, wc-tilat, vaihtuvien näyttelyiden tilat sekä 2. ja 3. kerroksien näyttelytilat, joissa museon kokoelma on esillä.

Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen ovat näyttelyhuoneessa, jossa betoniveistoksia on nostettu valkoisille jalustoille.
Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen kiertävät Taidemuseo ONNIn vaihtuvien näyttelyiden tilaa.

Pysyvien näyttelyiden tilasta on poistettu kynnyksiä, jotka helpottavat liikkumista tilasta toiseen. Joidenkin näyttelyhuoneiden valaistus koettiin liian himmeäksi, jotta teoksia olisi kunnolla erottanut. Isot matot muutamassa näyttelyhuoneessa vaikeuttivat pyörätuolilla liikkumista, mutta vähensivät tilojen kaikuisuutta helpottaen kuulovammaisen liikkumista huoneissa.

Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen Taidemuseon Madonna-huoneessa. Huone on hämärä ja sen päädyssä on iso italialainen alttaritaulu 1300-luvulta. Huoneen sivuilla on maalauksia ja puuveistoksia. Huoneen keskellä on penkkejä.
Madonna-huoneen hämärä valaistus tuo tunnelmaa, mutta teosten hahmottaminen kontrastina taustasta vaikeutuu.

Iltapäivällä asiantuntijaraati ja projektikoordinaattori siirtyivät Itä-Suomen yliopistolle, jossa sijaitsee kaupunginorkesterin konserttisalina käyttämä Carelia-sali. Apuna ryhmän ohjaamisessa tiloissa oli kiinteistöinsinööri Tarja Räsänen ja kampusmanageri Markku Saravo, jotka vastasivat asiantuntijaraadin kysymyksiin tilan esteettömyydestä ja akustiikasta. Carelia-salissa on esimerkiksi induktiosilmukka sekä kartta, jossa kerrotaan sen kattamat alueet. Ongelmia tiloissa liikkumiseen tuo katsomon porrastus ja hissin puute, joka vaikeuttaa siirtymistä salin ylemmille paikoille. Konserttisalin lisäksi kartoitettiin sisäänpääsy rakennukseen, inva-wc, lipunmyyntitiski ja portaikko.

Raija Kortelainen inva-wc:n ovella. Hänen toinen kätensä vetää ovea kiinni horisontaalisesta kahvasta.
Raija Kortelainen kartoittaa Carelia-salin yhteydessä olevaa inva-wc:tä. Tästä ovesta löytyy vetokahva!
Matti Maukonen osoittaa ovenkarmissa olevaa tarraa, jossa kerrotaan tilassa olevasta induktiosilmukasta.
Matti Maukonen löysi merkinnän induktiosilmukasta Carelia-salissa.

Nämä kartoitukset ovat menneet joutuisasti hyvässä seurassa. Suuri kiitos vammaisneuvoston asiantuntijaraadille, joka kärsivällisesti ja perusteellisesti testasi jokaisen kartoituskohteen. Iso kiitos myös kartoituskohteiden henkilökunnalle, jotka suhtautuivat kartoituksiin erittäin myönteisesti ja vastailivat asiantuntijaraadin ja projektikoordinaattorin kysymyksiin.

Saavutettavuuskartoituksien tuloksia esitellään myöhemmin keväällä.

Näkymä Carelia-salista portaitten yläpäästä. Penkkirivien alapuolella on esiintymislava. Kartoituksen asiantuntijaraati ja yliopiston yhteyshenkilöt seisovat portaitten alapäässä ja keskustelevat keskenään.
Kartoitusryhmä ja yliopiston yhteyshenkilöt Carelia-salissa.

Ensimmäiset kulttuuritilat kartoitettu!

Keskiviikkona 13.3. Culture Open –hankkeen koordinaattori Henna Karhapää ja vammaisneuvoston asiantuntijaryhmä: Matti Maukonen, Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen, testasivat Joensuun pääkirjaston ja kaupungintalon esteettömyyttä.

Saavutettavuuskartoituksessa käytetään apuna kartoituslomaketta, joka on jaettu eri tilatyyppien mukaan. Kartoituslomakkeen kysymykset pyrkivät selvittämään tilojen esteettömyyttä ja palveluiden saavutettavuutta, myös tiloista saatavilla olevaa tietoa kartoitetaan.

Lista kysymyksistä, joilla selvitetään kirjaston palveluiden saavutettavuutta. Esimerkiksi, onko lainaustiski sopivan korkuinen? Onko kirjastosta mahdollista lainata äänikirjoja? Joustaako kirjasto laina-ajoissa, jos lainaajalla on erityistarpeita?
Esimerkki kartoituslomakkeen kysymyksistä.

Liikkeelle lähdettiin kirjaston ala-aulasta, jossa kartoittajia vastassa oli kirjaston asiakaspalvelun palvelupäällikkö Satu Lihavainen ja vahtimestari Asko Reittu. Joensuun kaupungin vammaisneuvoston nimeämä asiantuntijaryhmä selvitti kokeilemalla, miten kirjasto toimii tilana ja miten hyvin sen tarjoamat palvelut ottavat huomioon erityiskävijät. Projektikoordinaattori kirjasi asiantuntijaryhmän kommentteja kartoituslomakkeeseen ja kysyi kirjaston henkilökunnalta tarkentavia tietoja kirjaston toiminnasta.

Pirjo Hoikkanen etsii kirjaston hississä hätäpainiketta. Raija Kortelainen avustaa. Vahtimestari Aso Reittu tutkii hissin painikkeita.
Pirjo Hoikkanen ja Raija Kortelainen testasivat kirjaston hissin toimivuutta. Mukana vahtimestari Asko Reittu.

Pääkirjastolla kartoitettiin autopaikat ja sisäänkäynti, aulan tilat, inva-wc, hissit ja portaat, lukusali, 2. kerroksen tilat ja asiakaspalvelutiskit, 3. kerroksen musiikkiosasto ja wc-tilat sekä lastenosaston wc-tilat. Lisäksi, Tuija-Kaisa Teikari kirjastolta auttoi ryhmää testaamaan e-aineistojen lainauspalvelua ja asiakastietokoneita.

Tuija-Kaisa Teikari näyttää Raija Korteilaiselle tietokoneen näytöltä, miten sähköisten aineistojen lainaaminen onnistuu.
Tuija-Kaisa Teikari esitteli Raija Kortelaiselle miten e-aineistojen lainaus onnistuu.
Satu Lihavainen ja Pirjo Hoikkanen kokeilevat kirjaston tietokoneen toimivuutta.
Palvelupäällikkö Satu Lihavainen ja Pirjo Hoikkanen testasivat kirjaston yleisötietokoneita.

Lounaan jälkeen kartoitusryhmä siirtyi kaupungintalolle, jossa oppaana toimi hallintopäällikkö Riitta Himanka. Kaupungintalolla ryhmä kartoitti aula-tilan inva-wc:n, narikkatilat, portaat ja hissin, 2. kerroksen äänestystilat sekä wc-tilat ja 3. kerroksen hallinnollisten tilojen aulan.

Pirjo Hoikkanen nousee kaupungintalon portaita pitkin.
Pirjo Hoikkanen testasi kaupungintalon portaitten esteettömyyttä.

Riitta Himanka kertoi miten tämän kevään äänestyspäivinä kaupungintalon 2. kerroksessa olevassa äänestystilassa otetaan huomioon esteettömyys: tilaan tulee ainakin yksi koppi, jossa voi istuen täyttää äänestyslapun ja paikalla on vaaliavustajaksi merkitty henkilö. Lisäksi tilan himmeää valaistusta tullaan parantamaan lisävalaistuksella, jotta näkörajoitteisten liikkuminen tilassa helpottuu.

Saavutettavuuskartoitus lähti käyntiin sujuvasti ja kartoitukset jatkuvat huomenna, perjantaina, Carelicumissa ja Pohjois-Karjalan museo HILMAssa. Suuri kiitos vammaisneuvoston asiantuntijaryhmälle ja kartoituskohteiden avuliaalle henkilökunnalle!

Raija Kortelainen ja Pirjo Hoikkanen kaupungintalon edessä.
Asiantuntijaryhmä valmiina kartoitukseen! Projektikoordinaattori Henna Karhapää kuvassa mukana varjona.

Saavutettavuuskartoitus alkaa ensi viikolla!

Ensi viikolla Culture Open –hanke aloittaa joensuulaisten kulttuuritilojen saavutettavuuskartoituksen. Testaamme tilojen esteettömyyttä vammaisneuvoston asiantuntijaryhmän avulla.

Kartoituksen kohteita ovat: pääkirjasto, Carelia-sali, Taidemuseo ONNI, Pohjois-Karjalan museo HILMA, Carelicum ja kaupungintalon 2. ja 3. kerrokset.

Asiantuntijaryhmä testaa sitä, miten tiloihin pääsee, miten helppokulkuisia tilat ovat, miten hyvin tiloissa tarjottava palvelu ottaa huomioon erityistarpeet ja miten hyvin tietoa tiloista saa sähköisesti. Jos mahdollista, niin kartoitamme myös sen, miten tilojen pelastussuunnitelma ottaa huomioon erityiskävijät.

Ensimmäinen kartoitus on ensi keskiviikkona 13.3., jolloin projektikoordinaattori Henna Karhapää ja asiantuntijaryhmä suuntaavat pääkirjastolle ja kaupungintalolle.

Voit ensi viikolla lukea blogista enemmän siitä, kuinka kartoitukset ovat lähteneet käyntiin.

Saavutettavuuskartoituksen mainos, jossa kerrotaan että kartoitukset tehdään viikoilla 11 ja 12 vammaisneuvoston asiantuntijaryhmän avulla.
Mainostamme saavutettavuuskartoitusta hankkeen virallisilla kotisivuilla sekä sosiaalisessa mediassa.
Create your website with WordPress.com
Aloitus