Olemme päivittäneet kodin esteettömyystestin!

Näin pandemian aikana olemme viettäneet enemmän aikaa kodeissamme kuin yleensä. Tämä tarkoittaa myös, että kodin merkitys mukavana ja toimivana tilana on korostunut.

Culture Open –hankkeen kätevällä kotitestillä jokainen voi selvittää kotinsa saavutettavuuden. Testin kysymykset on koottu hankkeen saavutettavuuskartoituksissa käytetyn lomakkeen pohjalta. Kotitestin kysymykset ovat yksinkertainen tapa päätellä kotiympäristön toimivuus pihasta ja sisäänkäynnistä, sisätiloihin, valaistukseen ja WC-tiloihin.

Pääset katsomaan kodin esteettömyystestiä alla olevan linkin kautta. Linkki avautuu erilliselle välisivulle, josta voit myös ladata tiedoston käyttöösi.

Kansainvälistä esteettömyyspäivää vietetään tänä vuonna 21.5.

Kansainvälinen esteettömyyspäivä (Global Accessibility Awareness Day) osuu tänä vuonna helatorstaille. Esteettömyyspäivän tarkoituksena on edistää ihmisten tietoutta verkkosaavutettavuudesta sekä palvelujen ja tilojen esteettömyydestä. Saavutettavuuden ja esteettömyyden lisäämisellä edistetään merkittävästi vammaisten ihmisten tasavertaista elämää. Saavutettavuudella tarkoitetaan yleensä palvelujen ja verkkosisältöjen helppoa käytettävyyttä, kun taas esteettömyys viittaa enemmän fyysisten tilojen toimivuuteen.

Esteettömyyspäivää on juhlittu vuodesta 2012 alkaen. Alun perin Los Angelesista lähtöisin, esteettömyyspäivä on levinnyt ympäri maailmaa. Osana esteettömyyspäivän toimintaa eri yhteisöt, järjestöt ja toimijat järjestävät seminaareja, luentoja, koulutuksia ja tietoiskuja päivän teemoihin liittyen.

Esteettömyyspäivää koordinoiva GAAD on listannut verkkosivuilleen 144 saavutettavuus- ja esteettömyystapahtumaa ja -toimintaa, jotka järjestetään osana esteettömyyspäivää:

Linkki englanniksi: This year’s events

GAAD-järjestön verkkosivuilla kerrotaan, että peräti miljardi ihmistä hyötyisi saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Yleisimmät erityistarpeet liittyvät näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen ja tiedon ymmärtämiseen. GAAD muistuttaakin, että 98,1 % kaikista verkkosivuista ei täytä edes yhtä WCAG-saavutettavuusvaatimusta. WCAG on ohjeistus, joka listaa vähimmäissuositukset sivuston käytettävyydelle.

Lisää tietoa WCAG-ohjeistuksesta löydät Saavutettavuusvaatimukset-verkkosivuilta:

Saavutettavuusvaatimukset: Tietoa WCAG-ohjeistuksesta

GAAD-kotisivut englanniksi: Global Accessibility Awareness Day

GAAD listaa myös yleisimpiä verkkosivuilla esiintyviä ongelmia ja virheitä, kuten:

  • Tekstin ja taustan huono kontrasti
  • Tekstivastineen puuttuminen kuvasisällöistä
  • Tyhjät linkit, jotka eivät vie minnekään
  • Ladattavia tiedostoja ei ole merkitty kunnolla
  • Toimimattomat painikkeet
  • Tiedostoista puuttuu sisältö

Culture Open –hanke onkin koonnut saavutettavan verkkoviestinnän ohjeistuksen, jonka avulla voit välttää näitä virheitä:

Ohjeistus löytyy myös selostettuna videona:

Lisää tietoa verkkosaavutettavuudesta ja esimerkiksi tekstivastineen käytöstä löydät blogimme osiosta:

Saavutettavan verkkoviestinnän ohjeistus

On hyvä muistaa, että saavutettavuus ja esteettömyys hyödyttävät meitä kaikkia. Esteettömässä ympäristössä on turvallisempi liikkua ja saavutettavuus alentaa kynnystä osallistua ympäröivän maailman menoihin.

Hyvää esteettömyyspäivää kaikille!

Saavutettavuusmatka Skotlantiin

Projektikoordinaattori Henna oli hankematkalla Skotlannissa toissa viikolla. Matkan tarkoituksena oli osallistua Accessibility Scotland –saavutettavuustapahtumaan Edinburghissa, tutustua skotlantilaisten kulttuurikohteiden esteettömyysratkaisuihin ja saada lisää tietoa siitä, miten luoda lisää osallistumismahdollisuuksia vammaistaiteilijoille.

Keskiviikkona 23.10. Henna matkusti Glasgow’iin, jossa hän tapasi Project Ability –järjestön taiteellisen johtajan Elisabeth Gibsonin. Gibson kierrätti Hennaa tiloissa ja kertoi samalla järjestön historiasta ja toiminnasta. Project Ability on vuonna 1984 perustettu järjestö, jonka tehtävänä on mahdollistaa vammaistaiteilijoiden työskentely ja näyttelytoiminta. Järjestön työpaja- ja galleriatilat sijaitsevat Glasgow’n keskustassa.

Keltaisella huomiotekstillä rajattu suuri ikkunallinen julkisivu, jossa useita mainoksia tilassa järjestettävistä tapahtumista.
Project Abilityn etusivu. Järjestön työpaja- ja näyttelytilat sijaitsevat A Centre for the Arts and Creativity -rakennuksessa Glasgow’n keskustassa.

Project Ability järjestää viikoittain taiteellista työpajatoimintaa henkilöille, joilla on kehitys- ja oppimisvaikeuksia ja fyysisiä toimintavaikeuksia. Lisäksi työpajatoimintaan osallistuu mielenterveyskuntoutujia sekä erityislapsia. Kolmisenkymmentä henkilöä osallistuu joka viikko 2-3 työpajaan. Joka arkipäivä järjestetään 1-2 työpajaa ja viikonloppuisin tilassa on pidempiä työpajoja. Työpajoja ohjaavat ammattitaiteilijat, mutta osallistujat voivat myös työskennellä itsenäisesti.

Project Abilityn työpajatiloihin kuuluu keramiikkapaja, jossa on oma polttouuni; puutyöpaja, jossa valmistetaan esimerkiksi kehyksiä; ja grafiikanpaja, jossa on oma prässi. Lisäksi järjestön tiloissa on useita huoneita, joissa järjestetään maalaustyöpajoja.

Puutyöpaja, jossa iso saha ja useita hyllyjä tarvikkeita.
Project Abilityn puutyöpajatila. Järjestöllä on oma puuseppä, joka rakentaa näyttelyihin rakenteita ja kehyksiä.

Työpajoihin on helppo ilmoittautua. Maksulliset työpajat on tehty edulliseksi ja työpajamaksuun sisältyy työtilat ja materiaalit.

Project Abilityllä on kaksi galleriatilaa: yksi työpajatilojen yhteydessä ja toinen, isompi tila, rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Näyttelyt suunnitellaan 18-12 kuukautta ennakkoon, jotta taiteilijalla on aikaa valmistautua näyttelyyn.

Hennan vierailun aikoihin galleriassa oli korealais-saksalaisen Yoonettin keramiikkanäyttely. Yoonett on itseoppinut keramiikkataiteilija, jonka näyttely ”Onggi Hangari” tutkii hänen korealaista perintöään. Yoonett on taiteilijanimi Christina Soo Ja Massaylle, jonka vahva taiteellinen näkemys heijastuu hänen teoksistaan.

Valkoinen näyttelyhuone, jonne on lattialle aseteltu spottivalaistua keramiikkaa ja seinillä on kaunokirjoitettua tekstiä.
Yoonettin näyttely galleriatilassa. Taiteilijat saavat ammattilaisilta apua näyttelyidensä pystytykseen.

Gallerian yhteydessä on myös pieni museokauppa, jossa myydään muun muassa Project Abilityn taiteilijoiden teoksia. Hennakin löysi sieltä Yoonettin valmistaman pienen kupin, joka nyt sulostuttaa projektikoordinaattorin toimistoa.

Project Ability on ollut nykyisissä tiloissaan noin kymmenen vuoden ajan. Samassa rakennuksessa toimii myös Glasgow’n Printtistudio ja yläkerroksissa on kymmenittäin yksittäisten taiteilijoiden työskentelytiloja. Tiloista on pyritty tekemään esteettömiä. Rakennuksen kahdesta hissistä toinen on täysin esteetön: sen luokse pääsee helposti, sen sijainti erottuu tummuuskontrastina taustastaan, se on tarpeeksi tilava, sen painikkeet on eroteltu selvästi ja sen lattiamateriaali on liukumaton.

Myös työpajatilojen yhteydessä oleva esteetön WC-tila ansaitsee erityismaininnan. Isokokoinen tila pitää sisällään myös hyvin varustellut pesutilat, jotka on suunniteltu varsinkin erityislapset huomioon ottaen.

Suurikokoinen Wc-tila, jossa iso sänky vaipanvaihdolle, nostolaite, Wc-pönttö ja suihku.
Project Abilityn esteetön WC-tila on yksi vaikuttavimmista, joita projektikoordinaattori on nähnyt.

Keskiviikkoiltapäivänä Henna vieraili myös Glasgow’n modernin taiteen museossa (Glasgow Gallery of Modern Art, GoMA) ja Kelvingroven taidegalleriassa ja museossa (Kelvingrove Art Gallery and Museum). Modernin taiteen museo sijaitsee aivan Glasgow’n keskustassa 1700-luvun lopulla valmistuneessa rakennuksessa. Alun perin rakennus oli yksityiskotina ja myöhemmin toimistokäytössä. Vuonna 1996 modernin taiteen museo avautui näihin tiloihin, joihin on tehty päivitettyjä esteettömyysratkaisuja vierailuiden helpottamiseksi.

Kreikkalaista temppeliä muistuttava julkisivu, joka on pilareiden kannattelema.
Glasgow’n modernin taiteen museon vaikuttava julkisivu.

Museon edustaa koristaa entisen pääministerin, Wellingtonin, patsas. Paikallisilla on tapana koristella patsasta, varsinkin lisäämällä liikennetötterö tämän päähän. Koska Hennan vierailu oli lähellä Halloweenia, patsasta koristi myös hevosen peräosaan muussattu kurpitsa.

Ratsastajapatsas korokkeella. Hevosen ja ratsastajan päässä on liikennetötterö.
Glasgow’n asukkaiden huumorintaju näkyy pääministeri Wellingtonin patsaan koristelussa.

Museon sisäänkäynnin edustalla on useampi loiva luiska. Sisääntuloaulassa avulias henkilökunta ojentaa vierailijalle museon pohjapiirroksen. Iso-Britanniassa kaikkiin julkisiin museoihin on ilmainen sisäänpääsy ja monet viettävätkin mielellään aikaa esimerkiksi viikonloppuisin lähimuseoissa käyskennellen.

Modernin taiteen museon opasteet ovat isokokoiset ja selkeät. Opasteissa on käytössä kuvasymbolit ja ne on asetettu sopivalle korkeudelle. Vanhaan, historialliseen rakennukseen tehty hissi ei ole täysin esteetön, koska se on melko kapea.

Musta tarrateksti valkoisella seinällä. Tekstissä kerrotaan museon tilojen nimet ja nuolet osoittavat oikeaan suuntaan.
Seinään kiinnitetyt opastetarrat ovat selkeitä kuvasymboleineen. Opasteen alaosassa kerrotaan, että henkilökunta avustaa erityiskävijöiden evakuoinnissa hätätilanteissa.
Kapea hissin ovi ulkoapäin kuvattuna.
Vanhaan rakennukseen tehty hissi on esteettömyydessään rajallinen.

Näyttelytilojen puulattiat ovat tasaiset ja jokaisessa näyttelytilassa on tarjolla taitettavia istuimia, jotka toimivat tarvittaessa myös kävelytukena.

Käytävämäinen huone, jonka seinillä on taideteoksia.
Yksi modernin taiteen museon näyttelytiloista.
Neljä mustaa jakkaraa on ripustettu seinälle.
Näppärät kävelutukenakin toimivat jakkarat.

Modernin taiteen museon esteetön WC-tila sijaitsee alakerrassa, jonne toimintarajoitteisen on kuljettava ahtaalla hissillä. Itse WC-tila on hyvin varustettu. Ovessa on kyltti, joka muistuttaa vierailijaa siitä, että kaikki vammat eivät ole näkyviä. Tämä on hyvä ohjeistus siitä, että emme arvostelisi ihmisiä meidän omien oletuksiemme perusteella. WC-tilassa on myös kätevä hälytyslaite: hälytyksen voi tehdä vetämällä narusta. Naru ylettää lattiaan saakka, koska hälytyksen tekijä voi olla esimerkiksi kaatunut lattialle.

WC-tilan ovi, jossa sukupuoli- ja esteettömyyssymbolit.
”Jokainen vamma ei ole näkyvä” -kertoo esteettömän WC-tilan opaste.
Esteettömän WC-tilan istuin, apuvarusteet ja hälytyspainikkeen punainen nauha.
Esteettömästä WC-tilasta löytyy hälytyslaite hätätapauksia varten.

Kelvingroven taidegalleria ja museo sijaitsee Glasgow’n länsiosassa lähellä Glasgow’n yliopistoa. Museo rakennettiin 1900-luvun alussa ja sen kokoelmat koostuvat luonnontieteistä, taiteesta ja muotoilusta. Kuten modernin taiteen museossa, myös Kelvingrovessa henkilökunta toivottaa vierailijan tervetulleeksi ojentamalla museon pohjapiirroksen. Museon pohjapiirroksesta kertovia opasteita ja opastelehtisiä on myös saatavilla useammasta paikasta museon maakerroksessa. Opastetaulujen yhteydessä on myös museon infolehtinen, joka on saatavilla usealla eri kielellä.

Punainen liuskakivi rakennus, jonne johtaa leveät portaat.
Kelvingroven julkisivu. Esteetön sisäänpääsy on rakennuksen sivuilla. Huomaa mustakeltainen huomioraita portaiden keskikohdassa.
Iso sermi, johon on kiinnitetty opasteita ja opaslehtisiä.
Tietoa museosta ja muista Glasgow’n kulttuurikohteista on saatavilla infotaululta.

Kelvingroven museo oli suljettuna vuosina 2003-2006, jolloin rakennus peruskorjattiin ja kokoelmia uudistettiin. Yli sata vuotta vanhaan rakennukseen onkin asennettu jälkeen päin monia esteettömyysratkaisuja, jotka helpottavat vierailijoiden liikkumista tiloissa. Myös kokoelmien esittelyssä on otettu saavutettavuus huomioon.

Kohomalli pöydälle. Pöydän alla on tilaa erityisliikkujan apuvälineille.
Vierailijat voivat kosketella tätä muinaisista hautausmenoista kertovaa kohomallia. Huomaa, että mallin alla on runsaasti tilaa pyörätuolilla tai muilla apuvälineillä liikkuvalle.

Museon alakerran hallimaiset tilat ovat melko kaikuisia, eikä niistä löytynyt erillistä merkintää induktiosilmukasta. Toiseen kerrokseen vievät leveät kiviportaat on tehty helppokulkuisemmiksi asentamalla ylimääräinen kaide portaiden keskelle. Ylimääräisestä kaiteesta huolimatta portaat ovat edelleen tarpeeksi leveät, jotta kaksi henkilöä voi ohittaa toisensa niissä.

Leveät ja matalat kiviportaat, joiden keskelle on asennettu rautainen kaide.
Ylimääräinen kaide helpottaa portaissa kulkemista.

Taulut ja muut näyttelyesineet on sijoitettu sopivalle korkeudelle ja niiden luokse pääsee vaivattomasti apuvälineiden kanssa. Kaikki teokset on merkitty teoslapuilla ja näyttelyhuoneissa on myös saatavilla isokokoisia teostekstejä luettavaksi.

teosteksti kansioita näyttelytiloissa.
Isokokoiset teostekstit ovat helposti löydettävissä näyttelytiloissa.

Joissain näyttelyhuoneissa on kosketeltavia malleja ja audiovisuaalisia näyttöjä. Näiden luokse pääsee apuvälineillä, kuten pyörätuolilla. Kuten modernin taiteen museossa, myös Kelvingrovessa on useita taitettavia jakkaroita saatavilla, joita voi myös käyttää kävelytukena liikuttaessa tiloissa.

Yleisnäkymä valoisasta galleriatilasta, jossa on täytetty elefantti, tiikeri ja muita eläimiä.
Kelvingroven kokoelmissa on paljon luonnontieeteellisiä näytteitä.

Torstaina 24.10. Henna matkusti Dundeen kaupunkiin, jonne avattiin vuonna 2018 uusi V&A muotoilumuseo. Museon on suunnitellut japanilainen arkkitehti Kengo Kuma. Rakennuksen suunnittelun tärkein painopiste on ollut esteettömyys. Kuma onkin hyödyntänyt Design for All –näkökulmaa, jossa otetaan esteettömyys huomioon rakennuksen käytettävyydessä.

Moderni rakennus, jonka vieressä on vanha laiva.
V&A Dundee sijaitsee joen rannassa. Laivaa muistuttava rakennus on saanut museolaivan kumppanikseen.

Kun rakennukseen astuu sisään, ensimmäisenä huomaa selkeät opasteet. Ne ovat kaikki tehty yhtenäisellä huomiovärillä, ovat kooltaan ja symboleiltaan selviä ja niitä on riittävästi. Rakennuksen alakerrassa sijaitsee kahvila ja museokauppa. Näyttelytilat ovat toisessa kerroksessa. Niihin pääsee hissillä sekä portailla. Portaissa on välietappeja, jonka varrella voi istua penkeillä. Hissi on tarpeeksi tilava ja se löytyy vaivattomasti. Hissin painikkeet on merkitty huomioväreillä ja ne erottuvat selvästi ympäristöstään. Hississä on ääniopaste, joka kertoo missä kerroksessa ollaan.

Lasiset ovat, jotka on merkitty vaaleanpunaisella ja keltaisella.
V&A museon sisäänpääsy löytyy huomiovärien ansiosta helposti.
vaaleanpunainen tekstiopaste lasiovessa.
Vierailijaa tervehtii heti opaste, jossa kerrotaan V&A:n olevan paikka kaikille.
Keltainen opasteteksti kuvasymboleilla lasiseinällä.
Selkeät ja erottuvat opasteet ohjaavat vierailijaa yhtenäisessä ketjussa.
Keltainen opaste, mustilla kuvasymboleilla, seinään kiinnitettynä.
Opasteet muodostavat katkeamattoman ketjun.
Hissin painikkeissa on käytetty keltaista ja vihreää huomioväriä.
Hissin painikkeet on eroteltu ja eritelty huomioväreillä.
Portaat johtavat alaspäin tasanteelle, jossa on penkki.
Portaiden varrella on levähdyspenkkejä.

Näyttelyesineet on ripustettu mielenkiintoisilla tavoilla ja niiden yhteydessä on useita kosketeltavia materiaaleja. Myös V&A-museossa on taitettavia jakkaroita, joita voi käyttää apuna liikkumiseen sekä isokokoisia näyttelytekstejä, joita voi lainata.

Näyttelytilojen valaistus on erinomainen. Kohdevalaisimilla on saatu aikaan dramatiikkaa ilman, että valaistus aiheuttaisi häikäisyä tai vaarallisia varjokohtia näyttelytilaan. Tilassa on helppo liikkua, teosvitriinien välissä on tarpeeksi tilaa ja huoneiden lattiamateriaali on tasainen, häikäisemätön ja liukumaton.

Tiloissa on induktiosilmukka ja videoiden yhteydessä on tekstitykset. Näyttelytilan audiovisuaaliset elementit ovat suorastaan ihmeellisiä. Videoiden ääni ei kaiu tiloissa puuroutuen muun metelin kanssa, vaan vierailija voi nostaa kuulokkeen korvalleen ja kuunnella videota halutessaan. Video alkaa aina alusta, kun kuuloke asetetaan takaisin telakkaansa, joten seuraavan kuuntelijan ei tarvitse odottaa videon uudelleen alkamista.

Käsi koskettaa monivärisiä kangasnäytteitä kirjassa.
Projektikoordinaattorikin pääsi hypistelemään museossa esillä olevia kangasnäytteitä.
Skottiruudullisia vaatteita on ripustettu katosta.
Mielenkiintoiset ripustukset herättävät vierailijassa lisää mielenkiintoa. Tässä Nicholas Daleyn suunnittelemia vaatteita.
isokokoinen teostekstikansio seinätelineessä.
Isokokoiset teostekstit tuovat helpotusta monelle museokävijälle.
Neljä mustaa jakkaraa seinää vasten.
Nämä jakkarat taitavat olla standardi Skotlannin museoissa.
Sarja lusikkamaisia välineitä ja videokuva, jossa Grant kertoo niistä.
Grant Douglas kertoo videolla hänen kehittämistään apuvälineistä, jotka helpottavat hänen työskentelyään. Projektikoordinaattori voi kuunnella videota kädessään olevan kuulokkeen avulla.

Rakennuksen esteettömät WC-tilat olivat hienoinen pettymys, vaikka niihin johtavat koho-opasteet olivatkin esimerkillisiä. Esteetön WC näytti kooltaan hieman liian ahtaalta ja sen varusteiden asettelussa olisi parantamisen varaa. Muuten rakennus on kekseliäs ja sen toimivuus suorastaan ilahduttavaa. Harmi, että WC-tiloihin ei oltu panostettu yhtä paljon kuin muuhun rakennukseen.

Puusta tehdyt kuvasymboliopasteet valkealla seinällä.
Isokokoiset koho-opasteet johdattavat WC-tiloihin.
esteetön wc-tila, pönttö ja lavuaari ovat liian lähellä toisiaan.
Esteetön WC-tila on kapea ja sen varusteiden asettelussa olisi korjaamisen tarve.

V&A-museon oheisohjelmassa on myös painotettu esteettömyyttä. Museolla on sarja Access Event -tapahtumia, joihin kuuluu kuvailutulkattuja ja viittomakielisiä kierroksia. Lisäksi museon aamuissa ja illoissa järjestetään aikaa aistiyliherkkien museoon tutustumiselle. Näinä aikoina museon valaistusta ja äänimaailmaa on säädetty aistiystävällisemmäksi ja kävijöiden määrää rajoitetaan.

Perjantaina 25.10. Henna osallistui Edinburghissa Accessibility Scotland 2019 –tapahtumaan. Tämä sähköisen saavutettavuuden tapahtuma järjestettiin nyt neljättä kertaa. Paikkana oli pääosin esteetön Edinburghin kansainvälinen konferenssikeskus lähellä kaupungin keskustaa. Tapahtumalle oli valittu yhtenäinen väri, keltainen, joka toistui opasteissa ja tapahtuman yleisilmeessä. Jokainen tapahtumaan osallistuja sai oman muistikirjan, kynän ja tarran. Lisäksi tapahtumassa käytetyn wifi-verkon tiedot olivat näkyvillä niin tilan tv-ruuduilla, kuin ohjelmaesitteessäkin ja nimilapuissa.

Rakennuksen kivinen julkisivu.
Edinburghin kansainvälinen konferenssikeskus.

Loppuunmyytyyn tapahtumaan osallistui noin 200 henkeä Skotlannista, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

Koko päivän kestävässä tapahtumassa oli yhteensä viisi puhujaa, jotka lähestyivät sähköisen saavutettavuuden ja esteettömyyden teemoja eri näkökulmista. Lisäksi tapahtuman lounastauolla oli Girl Geek Scotland- järjestön järjestämiä viiden minuutin salamasessioita, joissa käsiteltiin lyhyesti saavutettavuuskysymyksiä.

Pitkä, loiva luiska, joka johtaa lavalle.
Tapahtuman tiloista oli tehty osallistujille esteettömiä.
Huomiovärillä, keltaisella, tehty muistikirja, kynä ja tarra.
Tapahtumassa jaettiin muistikirjoja, kyniä ja tarroja.

Tapahtuman ensimmäinen puhuja oli Skotlannin hallinnon palvelusuunnittelun päällikkö Cat Macaulay. Macaulay puhui kokemusasiantuntijoiden tärkeydestä esteettömiä julkisia palveluita suunniteltaessa. Häntä puhujana seurasi TetraLogical-yhtiön johtaja, saavutettavuuskonsultti Léonie Watson. Watson toimii myös W3C-organisaation hallituksen jäsenenä. W3C koostuu kansainvälisistä yrityksistä ja yhteisöistä, ja sen tarkoitus on ylläpitää ja kehittää suosituksia Internetiä varten. Hänen puheenvuoronsa koski tekoälyn nopeaa kehittymistä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää vammaisten apuvälineenä.

Macaulay seisoo puhujakorokkeen takana lavalla.
Cat Macaulay piti innostavan puheen kokemusasiantuntijoiden tärkeydestä esteettömien palveluiden suunnittelussa.

Tapahtuman kolmas puhuja oli Ashley Peacock, jonka yritys Passio erikoistuu digitaalisen suunnittelun saavutettavuuteen. Passion suunnittelee ja luo käyttöratkaisuja varsinkin neurologisen kirjon ihmisille, kuten autisteille. Peacock esitteli puheessaan kolme Passion hanketta: 3D simulaattorin autisteille, julkisen liikenteen avustajan vammaisille ja sähköisen lukuvälineen dementiaa sairastaville. Kuten Macaulay, Peacock painotti kokemusasiantuntijoiden merkitystä onnistuneen suunnittelun kannalta.

Peacock seisoo lavalla lähellä puhujakoroketta.
Ashley Peacock antoi käytännön esimerkkejä saavutettavasta suunnittelusta.

Samalla linjalla jatkoi tapahtuman neljäs puhuja Matt May. May toimii Adobella inklusiivisen suunnittelun päällikkönä. Hänen esitelmänsä koski empatian merkitystä saavutettavassa suunnittelutyössä. Mayn mukaan suunnittelijat eivät saa osoittaa liikaa empatiaa niitä kohtaan, joille palveluita suunnitellaan. Hänen mielestään liika empatia haittaa toimivaa suunnittelua ja sen sijaan suunnittelijoiden pitäisi nojautua enemmän ammattitaitoonsa, asiantuntijuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Hymyilevä May seisoo puhujakorokkeen takana lavalla.
Matt May piti hauskan ja ajatuksia herättäneen puheen empatian merkityksestä saavutettavassa suunnittelussa.

Viimeisenä puhujana lavalle nousi Laura Kalbag. Kalbag on yksi Small Technology Foundation –järjestön perustajista. Järjestö keskittyy yksityisyyttä suojaavan teknologian kehittämiseen. Kalbag puhui yleisölle eettisen teknologian tärkeydestä varsinkin vammaiskäyttäjien näkökulmasta. Vuonna 2018 Kalbag julkaisi teoksen ”Accessibility for Everyone”. Kyseistä teosta on myös käytetty Culture Open –hankkeen sosiaalisen median kanavien ja hankeblogin saavutettavuuden suunnittelussa.

Lisää tietoa Kalbagin kirjasta löydät alla olevasta linkistä:

Laura Kalbag, Accessibility for Everyone (2018)

Lavalla, puhujakorokkeen takana seisova Kalbag katsoo kameraan ja puhuu.
Kalbagin puheenvuoro muistutti, että varsinkin vammaiskäyttäjille ei usein anneta mahdollisuutta kieltäytyä avustavasta teknologiasta.

Kokonaisuudessaan tämä saavutettavuusmatka Skotlantiin oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Projektikoordinaattori Hennan mieleen tupsahti ihan uusia ajatuksia siitä, miten saavutettavuutta ja esteettömyyttä voidaan edistää julkisissa palveluissa ja tiloissa. Skotlannin lokakuinen sääkin oli yllättävän aurinkoinen ja lämmin. Jos jonkun tätä blogia lukevan matka vie Skotlantiin, niin jakakaahan omia kokemuksianne erilaisten kulttuurikohteiden toimivuudesta. Voitte kirjoittaa niitä vaikka alla olevaan kommenttiosioon.

Jos kiinnostuit Hennan käymissä kohteissa, voit tutustua niihin lisää alla olevien linkkien kautta:

Project Ability

Glasgow Gallery of Modern Art

Kelvingrove Art Gallery and Museum

V&A Dundee

V&A Dundeen Access Events

Accessibility Scotland

Sanomalehti Karjalainen uutisoi torilavan esteettömyyden kartoituksesta

Culture Open –hankkeen Joensuun torilavan esteettömyyskartoitus on päässyt pääuutiseksi tämänpäiväiseen sanomalehti Karjalaiseen. Projektikoordinaattori Henna Karhapää kartoitti lavan toimivuutta elokuussa Kaupunkikeskustayhdistyksen silloisen toiminnanjohtajan Anne Vänskän avulla. Raportti kartoituksen tuloksista julkaistiin syyskuussa. Raportissa todettiin, että Joensuun uuden, vuonna 2018 valmistuneen, torilavan esteettömyydessä on merkittäviä puutteita.

Joensuun Kulttuuri- ja liikuntalautakunta keskusteli lokakuun kokouksessaan kartoituksen tuloksista. Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se ”ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin torilavan saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseksi raportissa esitetyn mukaisesti.”

Karjalaisen jutussa todetaan, että torilavassa on ”jopa 38 korjauksen paikkaa”. Karjalainen haastatteli juttuunsa projektikoordinaattori Hennan lisäksi Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajaa Arto Pippuria sekä Joensuun vammaisneuvoston kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijat myös havainnollistivat torilavan esteellisyyttä jutun valokuvissa.

Projektikoordinaattori Henna korostikin jutussa kokemusasiantuntijoiden merkitystä esteettömien rakennusten ja palveluiden suunnittelussa:

”Kokemusasiantuntijat ovat todella tärkeitä suunnitteluvaiheesta lähtien. Esteettömyyden pitäisi olla mukana mietinnässä heti projektin alusta.”

Myös vammaisneuvoston puheenjohtaja Liisa Karvinen on sitä mieltä, että kokemusasiantuntijoita tarvitaan jo rakennusten suunnitteluvaiheessa. Hän sanoo:

”Suurin puute on tietämättömyys. Ettei kysytä, tai ehkä ei edes tiedetä, keneltä kysyä.”

Jutun lopussa todetaan, että:

”Lavan korjaussuositusten lista on pitkä, mutta osa toimenpiteistä hoituisi hyvinkin helposti, esimerkiksi liimaamalla torin harmaisiin valotolppiin huomioteippiä ja parantamalla valaistusta.”

Voit lukea Karjalaisen jutun kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta:

Torilavassa jopa 38 korjauksen paikkaa

Torilavan esteettömyyskartoituksen raportin voit lukea tästä:

Torilavan esteettömyyden kartoitus

Culture Open kartoitti Joensuun torilavan esteettömyyden

Culture Open –hanketta pyydettiin elokuussa 2019 tekemään kartoitus Joensuun torialueella sijaitsevan esiintymislavan esteettömyydestä. Kartoituksessa selvisi, että torilavan esteettömyydessä on merkittäviä puutteita. Joensuun uusi torilava valmistui vuonna 2018, kun kaupungin torialue uusittiin toriparkin rakentamisen yhteydessä.

Culture Open –hankkeen projektikoordinaattori Henna Karhapää toteutti kartoituksen 26.8.2019 Kaupunkikeskustayhdistys Virta ry:n silloisen toiminnanjohtajan Anne Vänskän avustuksella. Kaupunkikeskustayhdistys vastaa torialueen toiminnoista ja mahdollistaa eri toimijoiden tapahtumien järjestämisen torilavalla.

Kartoituksen ensisijaisena tarkoituksena oli selvittää uuden torilavan toimivuutta varsinkin erityiskäyttäjien kannalta. Tätä toimivuutta mietittiin kartoituksessa ei vain vammaisesiintyjien, vaan myös erityistarpeita omaavan yleisön näkökulmasta.

Kartoituksessa tarkasteltiin torilavan ympäristöä ja pysäköimismahdollisuuksia, liikkumista torilavalla sekä sen yhteydessä olevia pukuhuonetta ja WC-tiloja, lavan valaistus- ja ääniolosuhteita, lavan yhteydessä järjestettävien palveluiden ja tapahtumien saavutettavuutta sekä tiedon saavutettavuutta, kuten tiedotusta, opasteita ja sähköistä viestintää. Lisäksi kartoituksessa tiedusteltiin torilavan turvallisuuteen liittyviä asioita, kuten lavan poistumisreittejä, pelastussuunnitelmaa ja hälytystilanteita.

Kartoituksen pohjalta koottu raportti valmistui syyskuussa. Raportissa todetaan, että torilavan toimivuutta ei ole mietitty erityistarpeita omaavien esiintyjien näkökulmasta. Puutteita on myös erityistarpeita omaavan yleisön yhdenvertaisessa mahdollisuudessa nauttia torilavalla järjestetyistä tapahtumista. Kaupunkikeskustayhdistyksen tarjoamien palveluiden saatavuus kuitenkin helpottaa erityistarpeita omaavien esiintyjien ja yleisön jäsenten huomioon ottamista.

Kuva torilavan esteettömyysraportin kannesta. Kannessa on mustavalkoinen kuva torilavasta, raportin nimi ja tekijän tiedot.
Tältä näyttää syyskuussa valmistunut raportti torilavan esteettömyydestä. Voit lukea raportin tämän blogiartikkelin lopusta löytyvän linkin kautta.

Torilavan esteettömyyden kartoitusraportissa on ehdotettu useita toimenpiteitä torilavan esteettömyyden lisäämiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa kulkureittien parantaminen toriparkista torilavalle sekä ääni- ja valaistusolosuhteiden kohentaminen. Raportin johtopäätökset ja suositukset –osiossa todetaan, että:

”Esteetön torilava lisäisi erilaisten toimijoiden yhdenvertaisuutta ja viestittäisi, että kaikki ovat tervetulleita torialueelle. Esteetön torilava toimisi myös inklusiivisena keskusta-alueen keskipisteenä, joka mahdollistaisi ja kasvattaisi vammaisten toimijuutta tekijöinä, ei vain tekemisen kohteina. Esteetön torilava tekisi myös sillä järjestettävistä tapahtumista sujuvampia, viihtyisämpiä ja turvallisempia.”

Torilavan esteettömyyden kartoitusraportin voit lukea alla olevan linkin kautta:

Voit lukea raportin liitteet alla olevien linkkien kautta:

Lisää tietoa raportista:

Henna Karhapää, puh. 050 475 0362, henna.karhapaa@joensuu.fi

Esteettömyyskävely EloVeerassa

Varttuneemman väen kesätapahtuma EloVeera järjestettiin taas kerran viime perjantaina 2.8.. Sinkkolan kotieläinpihassa järjestetty tapahtuma oli täynnä tohinaa ja toimintaa. Myös Culture Open –hanke oli tapahtumassa läsnä.

Valokuva, jossa näkyy pöytä. Pöydälle on aseteltu hankejuliste, paperisia esteettömyystestejä sekä tapahtumaesite syksylle 2019.
Culture Open -hanke oli esillä EloVeerassa.

Projektikoordinaattori Henna esitteli hanketta kävijöille ja kertoi hankkeen suunnitelmista syksylle. Tarjolla oli myös leikkimielisiä kodin saavutettavuustestejä, joiden avulla voi miettiä oman ympäristön esteettömyyttä. Voit lukea testistä lisää ja ladata sen alla olevan linkin kautta:

Esteettömyystesti

Iltapäivällä Henna ohjasi Sinkkolan lähiympäristössä esteettömyyskävelyn. Sade kuitenkin yllätti kävelijät ja kävely siirrettiinkin Sinkkolan sisätiloihin, jossa oli kahvia ja kanelipullaa.

Valokuva, jossa projektikoordinaattori Henna ohjaa esteettömyyskävelyä kuuden henkilön seuratessa.
Esteettömyyskierros lähti liikkeelle Sinkkolan kotieläinpihasta.

Esteettömyyskävelyä varten Henna oli valmistanut Culture Open –hankkeen saavutettavuuskartoituksesta lyhennetyn version. Jokainen kävelylle osallistunut sai oman pienen vihkosen, johon he voivat merkitä huomioitaan ympäristönsä saavutettavuudesta.

Esteettömyyskävelyn vihkosen voit myös ladata itsellesi alla olevan linkin kautta:

Voit esimerkiksi käyttää kysymyksiä omassa kartoituksessasi. Vihkosesta löydät myös Hennan yhteystiedot, jos haluat jakaa omia huomioitasi julkisten tilojen esteettömyydestä tai kysyä saavutettavuusasioista Joensuussa.

EloVeerassa oli erittäin mukava tunnelma ja projektikoordinaattori Henna oli mielissään, kun hän sai jutustella niin monen ihmisen kanssa hankkeesta ja saavutettavuusasioista. Tehdään näin uudestaan ensi vuonna!

Ehdota Esteetön Suomi –palkinnon saajaa 7.9. mennessä!

Esteetön Suomi –palkinto jaetaan kahden vuoden välein. Palkinnon myöntää Invalidiliitto ja Rakennustietosäätiö. Palkinnon on tarkoitus edistää palveluiden ja rakennetun ympäristön sopivuutta kaikille sekä kannustaa esteettömiä tai saavutettavia tila- ja palveluratkaisuja.

Palkinto annetaan kohteelle tai toiminnalle, jonka nähdään noudattavan Design for All, eli kaikille soveltuvan suunnittelun, periaatteita ja toteuttavan laajaa näkemystä esteettömyydestä ja/ tai saavutettavuudesta.

Palkittavana voi olla yksittäinen henkilö, ympäristö, reitistö, rakennus tai rakennuskokonaisuus, toimintamalli, järjestelmä, palvelu tai koulutusohjelma, virkistystoiminta tai näihin teemoihin liittyvä suunnitelma, jolla on ajankohtaista ja yleistä merkitystä.

Vuonna 2017 Esteetön Suomi –palkinto annettiin Suomen saavutettavin kirkko –radio-ohjelmalle. Lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa: Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Ruskis –koulun esteettömälle pihalle ja Tampereen vammais- ja esteettömyysasiamiehelle Jukka Kaukolalle.

Esteetön Suomi –kilpailu on kaikille avoin. Voit ehdottaa palkinnon saajaa web-pohjaisen lomakkeen kautta:

Esteetön Suomi –ehdotuslomake

Voit myös lähettää ehdotuksesi sähköpostitse osoitteeseen johanna.hatonen[at]invalidiliitto.fi tai postitse osoitteeseen:

Johanna Hätönen
Esteettömyyskeskus ESKE
Invalidiliitto ry
Mannerheimintie 107
00280 Helsinki

Ehdotukset on toimitettava 7.9.2019 mennessä. Kaikkien ehdottaneiden kesken arvotaan lippuja Apuväline- ja Habitare-messuille. Esteetön Suomi –palkinnon saaja palkitaan tunnustuskirjalla ja Suomen Messusäätiön lahjoittamalla 3 000 euron stipendillä.

Palkinto annetaan tämän vuoden Apuväline-messuilla 7.11.2019 Tampereen Messu- ja urheilukeskuksessa. Messuja järjestää Expomark Oy yhteistyössä Invalidiliiton kanssa. Muina yhteistyökumppaneina toimivat Näkövammaisten liitto, edunvalvonta- ja vaikuttajajärjestö Sailab ry ja Suomen Vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry.

Esteetön Suomi –palkinnon säännöt löydät alla olevan linkin kautta:

Esteetön Suomi –palkinnon säännöt

Lisää tietoa Apuväline-messuista löydät alla olevan linkin kautta:

Apuväline-messut

Ei kun ehdottamaan!

Kuva, jossa lukee "Ehdota Esteetön Suomi 2019 -palkinnon saajaa 7.9.2019 mennessä"

Nyt voit testata oman kotisi saavutettavuuden!

Tällä testillä voit selvittää, kuinka saavutettavassa ympäristössä asut. Voit soveltaa testiä kotiisi tai vaikkapa lähikauppaasi!

Ja jos kaipaat vaativampaa kartoituskokemusta, niin löydät saavutettavuuskartoituslomakkeen kokonaisuudessaan hankeblogimme ”Saavutettavuuskartoitus”-osiosta.

Ei kun kartoittamaan!

Voit ladata tämän testin alla olevan painikkeen kautta:

Culture Open –hankkeen saavutettavuuskartoitus esillä sanomalehti Karjalaisessa

”Kuka pääsee kulttuurin luo?” kysytään sanomalehti Karjalaisessa (25.6.2019). Karjalainen haastatteli Culture Open –hankkeen projektikoordinaattoria Henna Karhapäätä liittyen osana hanketta toteutetun saavutettavuuskartoituksen tuloksiin.

Kartoitusta seurattiin myös hankeblogissa tämän kevään aikana, kun Joensuun vammaisneuvoston nimeämät kokemusasiantuntijat kiersivät testaamassa paikallisten kulttuurikohteiden saavutettavuutta.

Voit lukea hankeblogin aikaisemmat kirjoitukset kartoituksesta alla olevien linkkien kautta:

”Ensimmäiset kulttuuritilat kartoitettu!”

”Saavutettavuuskartoitukset tehty!”

Kuten Karjalaisen jutussakin todetaan, yksikään kartoitetuista kulttuurikohteista ei ole täysin esteetön. Monen kartoitetun kohteen saavutettavuusongelmat ovat rakennusteknisiä, mutta useimmat esteet saavutettavuudelle voidaan poistaa esimerkiksi palveluiden lisäämisellä. Jo pienillä muutoksilla, kuten induktiosilmukoiden ja äänimajakoiden asentamisella, parannetaan kohteiden saavutettavuutta.

Karjalaisen jutun voit lukea alla olevan linkin kautta:

”Esteettömyys ei täysin toteudu Joensuun kulttuurikohteissa”

Karjalaisen verkkosivuilla voit myös katsoa videon, jossa Culture Open Able Art Group –ryhmässä esiintyvä tanssitaiteilija Risto Lång kokeilee, miten taidemuseossa liikkuminen onnistuu.

Hankeblogiimme on myös lisätty uusi osio nimeltään ”Saavutettavuuskartoitus”. Tästä osiosta voit lukea lisää kartoituksesta sekä ladata kartoituksen raportin ja lomakepohjan. Raportin lopussa on listattu erilaisia toimenpiteitä, joilla kohteista voisi tehdä saavutettavampia. Lomakepohjaa saa käyttää oman kartoituksen tekemisessä. Voit kartoittaa vaikka lähikirjastosi tai oman kotisi!

Pääset Saavutettavuuskartoitus-osioon sivustomme menuvalikosta tai alla olevan linkin kautta:

Saavutettavuuskartoitus

Culture Open -hankkeen logo, jossa piirretyt hahmot pitävät toisiaan kädestä. Logossa on teksti Culture Open Tehdään kulttuuria yhdessä Let's make culture together!

Itä-Suomen yliopistolla kartoitettiin WC-tilojen esteettömyyttä

Culture Open -projektikoordinaattori Henna Karhapää kutsuttiin maanantaina 8.4. seuraamaan Itä-Suomen yliopiston kiinteistökierrosta, jossa kartoitettiin Joensuun kampuksen WC-tilojen esteettömyyttä. Projektikoordinaattori oli kutsuttu kierrokselle mukaan, koska hanke teki maaliskuussa saavutettavuuskartoitusta yliopiston tiloissa sijaitsevassa Carelia-salissa.

Tarja Räsänen ja Peeta Piiparinen seisovat inva-WC-tiloissa ja keskustelevat.
Tarja Räsänen ja Peeta Piiparinen tutustuvat Aura-rakennuksen esteettömään WC-tilaan.

Esteettömien WC-tilojen kartoitusta ohjasi kiinteistöinsinööri Tarja Räsänen yliopiston Toimitilapalveluista. Kartoitukseen osallistuivat myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) edustajat Peeta Piiparinen (talous, työelämä- ja yritysyhteistyövastaava) ja Susanna Remes (sosiaalipolitiikka- ja kehitysyhteistyövastaava).

Yliopiston kartoituksen tarkoituksena oli tunnistaa sellaisia WC-tiloja jokaisesta kampuksen rakennuksesta, joita voisi käyttää unisex-WC-tiloina. Aiemmin vastaava selvitys on tehty Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella.

Kartoitus aloitettiin Aurora I –rakennuksesta, jonka aulatilassa sijaitsevaa esteetöntä inva-WC:tä voi käyttää myös unisex-WC:nä. Tarja Räsänen totesi, että kampuksen kaikissa rakennuksissa on inva-WC:t, jotka ovat jo unisex-käytössä.

Yhteensä mahdollisia unisex-WC-tiloja on 18 kappaletta. Erityisesti naisille tai miehille tarkoitettujen WC-tilojen muuttaminen unisex-WC-tiloiksi tapahtuu poistamalla sukupuolta merkitsevät kyltit, jolloin unisex-WC-tilojen ovissa on vain merkintä ”WC”.

Kolme henkilöä nousee luentosalin rappusia pitkin.
Tarja Räsänen, Peeta Piiparinen ja Susanna Remes tutkivat yhtä yliopiston uusista luentotiloista.

Hankkeen näkökulmasta oli kiinnostavaa nähdä miten yliopisto ottaa saavutettavuuden huomioon. Esteettömiä WC-tiloja oli lukuisia ja äskettäin uudistettuihin Metria-rakennuksen auditorioihin on asennettu induktiosilmukat. Lisäksi on huolehdittu, että kampusalueen rakennuksiin on esteetön sisäänpääsy ja monen oven yhteydessä on avauspainike. Myös kansainväliset opiskelijat on otettu huomioon muun muassa englanninkielisillä opasteilla ja kuvasymboleilla WC-tilojen yhteydessä.

Unisex-WC-tilojen tarpeen lisäksi kiinteistökierroksella kirjattiin ylös myös muita esteettömyyteen liittyviä asioita, kuten naulakkojen korkeuksia ja liikkumista luentotiloissa. Nämä huomiot tullaan raportoimaan Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Esteettömyyskartoitus 2019 –yhteenvedossa.

Kuva reittiopasteista, jotka ovat suomeksi ja englanniksi.
Yliopiston kampusalueen rakennusten opasteet ovat suomeksi ja englanniksi.

Tutustuminen yliopiston Joensuun kampuksen tiloihin oli erittäin mielenkiintoista. Monen vanhemmankin rakennuksen saavutettavuutta on parannettu jo muutamilla pienillä muutoksilla ja kierros muistutti, kuinka esteettömät tilat hyödyttävät kaikkia. Suuri kiitos Itä-Suomen yliopistolle ja Tarja Räsäselle kutsusta!

kuva kyltistä, joka kertoo, että tilassa on induktiosilmukka.
Moneen remontoituun luentotilaan on asennettu induktiosilmukka.
Create your website with WordPress.com
Aloitus