Culture Open –hankkeen keväinen saavutettavuuskartoitus poikii jo tuloksia!

Joensuun pääkirjasto on ryhtynyt toimiin saavutettavuuden parantamiseksi tiloissaan ja palveluissaan. Saavutettavuuskartoituksen raportissa esitettiin sarja ehdotuksia, joiden avulla kirjaston käytettävyyttä voidaan lisätä. Näihin ehdotuksiin kuului mm. huomiotarrojen lisääminen WC-tiloihin, hissiin, portaisiin ja lukusaliin, jotta näkövammaisten liikkuminen tilassa helpottuisi. Kirjasto aikoo myös asentaa maksuttoman NVDA-ruudunlukuohjelman yhteen asiakastietokoneistaan. Tämän lisäksi kirjaston Internet-sivujen ”esteetön kirjasto” –osiota tullaan laajentamaan ja sivustolle lisätään kirjaston esteettömyystiedot.

Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää tapasi Joensuun pääkirjastolla tiistaina 2.7. Tuija-Kaisa Teikarin, kokemusasiantuntija Pirjo Hoikkasen ja hänen avustajansa Raija Kantasen sekä kirjaston vahtimestari Asko Reitun ja asiakaspalvelun palvelupäällikön Satu Lihavaisen. He olivat myös mukana maaliskuussa, kun kirjaston tiloja kartoitettiin. Tällä kertaa Tuija-Kaisa, joka toimii kirjaston oman Kynnyksetön kirjasto -saavutettavuushankkeen projektikoordinaattorina, oli kutsunut joukon kokoon.

Kokemusasiantuntija Pirjo Hoikkanen ohjeisti kirjaston henkilökuntaa ja Culture Open –projektikoordinaattoria kirjaston tiloissa, näyttäen millaisilla muutoksilla kirjaston saavutettavuutta voitaisiin parantaa.

Saavutettavuuskartoituksessa oli käynyt ilmi, että kirjaston sisustuksen harmaus aiheutti ongelmia näkövammaisille tummuuskontrastin puutteen vuoksi. Esimerkiksi kirjaston WC-tilojen oviaukkoa oli vaikea erottaa, koska se sijaitsee aulatilassa naulakkojen takana. Pirjo Hoikkanen ehdotti, että WC-tilan oviaukon reunoille lisättäisiin oranssia huomiotarraa, jotta oviaukko erottuisi tummuuskontrastina ympäristöstään.

Valokuva, jossa Tuija-Kaisa mallaa oranssia huomiotarraa WC-tilan ovenkarmeihin. Pirjo seuraa vierestä.
Tuija-Kaisa Teikari mallaa oranssia huomiotarraa kirjaston WC-tilan oviaukon reunoille. Pirjo Hoikkanen seuraa sivusta.

Myös esteettömän WC:n seinässä sijaitsevan vetimen yhteyteen lisätään huomiotarraa, jotta sen erottaisi paremmin. Esteettömän WC:n oveen on saavutettavuuskartoituksen jälkeen jo asennettu vaakasuuntainen vedin, joka parantaa tilojen käytettävyyttä.

Vaikka kirjaston hissin painikkeet ovat sopivalla korkeudella, niitä on vaikea erottaa tummuuskontrastina ympäristöstään. Kirjasto aikookin laittaa hissin ulkopuolella olevan kutsupainikkeen yhteyteen huomiotarraa. Hissin sisälle on saavutettavuuskartoituksen jälkeen asennettu suurempikokoiset painikkeet sekä paremmin taustastaan erottuva hälytyspainike. Näiden painikkeiden lisäksi hissin alkuperäisen hälytyspainikkeen ympärille lisätään huomiotarraa, jotta sitä ei tulisi painettua vahingossa.

Valokuva, jossa Pirjo Hoikkanen painaa kirjaston hissin kutsupainiketta. Pirjon avustaja Raija seuraa sivusta ja Tuija-Kaisa osoittaa sormellaan painiketta.
Hissin kutsupainikkeen yhteyteen lisätään myös huomiotarraa, jotta se erottuisi selvemmin taustastaan. Pirjo Hoikkanen löysi painikkeen kokeilemalla. Raija Kantanen avusti Pirjoa ja Tuija-Kaisa oli valmis merkitsemään kohdan, johon huomiotarra laitetaan.
Valokuva, jossa Pirjo tutkii hissin painikkeita. Kuvassa näkyy myös kirjaston vast'ikään asentamat suuremmat painikkeet.
Pirjo Hoikkanen tutkii hissin painikkeita Raija Kantasen avulla. Tuija-Kaisa seuraa oranssin huomiotarran kera. Kirjasto on lisännyt hissiin suuremmat pistekirjoituksella varustetut painikkeet saavutettavuuskartoituksen jälkeen.

Kirjaston portaisiin tullaan myös lisäämään keltamustaa huomiotarraa, jotta kävijät eivät kompastuisi portaiden alkupään kahteen etummaiseen askelmaan. Myös portaikon keskellä olevaan valkoiseen pylvääseen lisätään huomioväriä, jotta se erottuisi tummuuskontrastina taustastaan.

Valokuva, jossa Pirjo Hoikkanen seisoo kirjaston portaiden alkupäässä.
Kirjaston portaiden alkupää voi aiheuttaa kompastumisen, jos askelmia ei erota tummuuskontrastina. Kirjasto aikoo lisätä askelmiin keltamustaa huomiotarraa.

Myös Kahvila Pilkkuun johtaville porrasaskelmille lisätään huomiotarraa, jotta kävijät erottavat portaat paremmin taustastaan.

Valokuva, jossa Tuija-Kaisa selvittää Pirjolta mihin huomiotarra laitetaan Kahvila Pilkun sisäänkäynnin luona oleviin portaisiin.
Kahvila Pilkun porrasaskelmien yhteyteen lisätään myös huomiotarraa.

Lukusalin oranssit sermit ja istuimet saivat kiitosta vammaisneuvoston kokemusasiantuntijoilta saavutettavuuskartoituksessa. Tilan muutoin harmaa sisustus kuitenkin vaikeutti kokemusasiantuntijoiden liikkumista tilassa. Varsinkin lukusalin takaosassa sijaitseva kierreportaikko ja sen läheisyydessä oleva pylväs muodostivat törmäysriskin.

Vaikka portaiden takaosaan oli jo aiemmin lisätty keltamustaa huomiotarraa, ei sitä ollut tarpeeksi Pirjo Hoikkasen mielestä. Nyt kirjasto aikoo lisätä tarraa niin, että se näkyy selvemmin tilan etuosasta katsoen. Tarraa laitetaan myös pylvääseen, jotta se erottuisi selvemmin portaikon vieressä.

Valokuva, jossa Pirjo tutkii kirjaston lukusalin kierreportaikon takaosan huomiotarroja avustajansa Raijan kanssa.
Vaikka lukusalin kierreportaikon takaosaan on jo aiemmin kiinnitetty huomiotarraa, sitä on vaikea hahmottaa salin etuosasta. Myös portaikon takana sijaitsevaan pylvääseen lisätään huomiotarraa, jotta kukaan ei törmäisi siihen.

Suuri kiitos Pirjo Hoikkaselle ja Raija Kortelaiselle, jotka avustivat keväisessä saavutettavuuskartoituksessa ja ohjeistivat kirjastoa huomiotarrojen ja WC-tilan oven vetimen asentamisessa. Kirjaston henkilökunta on ottanut kartoituksen tulokset ja saavutettavuuden parantamiseksi tehdyt ehdotukset vastaan avoimesti ja innokkaasti. Kynnyksetön kirjasto –hankkeen koordinaattori Tuija-Kaisa Teikari on tehnyt lyhyessä ajassa monta parannusta kirjaston saavutettavuuteen. Myös suuri kiitos hänelle!

Nyt voit testata oman kotisi saavutettavuuden!

Tällä testillä voit selvittää, kuinka saavutettavassa ympäristössä asut. Voit soveltaa testiä kotiisi tai vaikkapa lähikauppaasi!

Ja jos kaipaat vaativampaa kartoituskokemusta, niin löydät saavutettavuuskartoituslomakkeen kokonaisuudessaan hankeblogimme ”Saavutettavuuskartoitus”-osiosta.

Ei kun kartoittamaan!

Voit ladata tämän testin alla olevan painikkeen kautta:

Culture Open –hankkeen saavutettavuuskartoitus esillä sanomalehti Karjalaisessa

”Kuka pääsee kulttuurin luo?” kysytään sanomalehti Karjalaisessa (25.6.2019). Karjalainen haastatteli Culture Open –hankkeen projektikoordinaattoria Henna Karhapäätä liittyen osana hanketta toteutetun saavutettavuuskartoituksen tuloksiin.

Kartoitusta seurattiin myös hankeblogissa tämän kevään aikana, kun Joensuun vammaisneuvoston nimeämät kokemusasiantuntijat kiersivät testaamassa paikallisten kulttuurikohteiden saavutettavuutta.

Voit lukea hankeblogin aikaisemmat kirjoitukset kartoituksesta alla olevien linkkien kautta:

”Ensimmäiset kulttuuritilat kartoitettu!”

”Saavutettavuuskartoitukset tehty!”

Kuten Karjalaisen jutussakin todetaan, yksikään kartoitetuista kulttuurikohteista ei ole täysin esteetön. Monen kartoitetun kohteen saavutettavuusongelmat ovat rakennusteknisiä, mutta useimmat esteet saavutettavuudelle voidaan poistaa esimerkiksi palveluiden lisäämisellä. Jo pienillä muutoksilla, kuten induktiosilmukoiden ja äänimajakoiden asentamisella, parannetaan kohteiden saavutettavuutta.

Karjalaisen jutun voit lukea alla olevan linkin kautta:

”Esteettömyys ei täysin toteudu Joensuun kulttuurikohteissa”

Karjalaisen verkkosivuilla voit myös katsoa videon, jossa Culture Open Able Art Group –ryhmässä esiintyvä tanssitaiteilija Risto Lång kokeilee, miten taidemuseossa liikkuminen onnistuu.

Hankeblogiimme on myös lisätty uusi osio nimeltään ”Saavutettavuuskartoitus”. Tästä osiosta voit lukea lisää kartoituksesta sekä ladata kartoituksen raportin ja lomakepohjan. Raportin lopussa on listattu erilaisia toimenpiteitä, joilla kohteista voisi tehdä saavutettavampia. Lomakepohjaa saa käyttää oman kartoituksen tekemisessä. Voit kartoittaa vaikka lähikirjastosi tai oman kotisi!

Pääset Saavutettavuuskartoitus-osioon sivustomme menuvalikosta tai alla olevan linkin kautta:

Saavutettavuuskartoitus

Culture Open -hankkeen logo, jossa piirretyt hahmot pitävät toisiaan kädestä. Logossa on teksti Culture Open Tehdään kulttuuria yhdessä Let's make culture together!

Culture Open Able Art Group aloitti harjoitukset tänään!

Inklusiivinen Culture Open Able Art Group aloitti harjoittelun tänään. Osana Culture Open –hanketta perustettu esiintymisryhmä harjoittelee maanantaisin Taidekeskus Ahjossa. Ryhmä esiintyy elokuussa 2019 Joensuun Joen yö –festivaaleilla. Ryhmää ohjaa tanssi- ja esitystaiteilija Minni Hirvonen.

Seuraamme ryhmän harjoituksien etenemistä kesän aikana hankkeen kanavilla (Facebook, Twitter, Instagram ja tämä blogi).

Kulttuuri kuuluu kaikille!

Culture Open Able Art Group –toiminta käynnistyy!

Keväällä koottu Culture Open Able Art Group aloittaa harjoittelun ensi maanantaina 10.6. klo 14 Taidekeskus Ahjossa.

Harjoituksia järjestetään maanantaisin kesäkuusta elokuuhun.

Culture Open Able Art Group luo harjoituksissa esityksen 23.8.2019 järjestettäville Joen yö –kaupunkifestivaaleille.

Harjoituksia ohjaa tanssi- ja esitystaiteilija Minni Hirvonen.

Culture Open Able Art Group on osa Culture Open –hankkeen toimintaa.

Harjoitteluaikataulu Culture Open Able Art Group –toiminnalle:

10.6. klo 14-17

17.6. klo 14-17

24.6. klo 14-17

1.7. klo 14-17

8.7. klo 14-17

15.7. klo 14-17

22.7. klo 14-17

5.8. klo 14-17

12.8. klo 14-17

19.8. klo 14-17

Esitys Joen yössä 23.8.

Kulttuuripalveluiden kattavuuskysely on avattu!

Toukokuun aikana Culture Open –hanke järjestää kyselyn, jonka avulla halutaan selvittää miten kattavina ja saavutettavina joensuulaiset pitävät paikallisia kulttuuripalveluita.

Kyselyn tarkoituksena on tiedustella miten hyvin joensuulaiset tuntevat paikallisia kulttuuripalveluita sekä selvittää mitä puutteita palveluissa on ja miten palveluita voitaisiin parantaa. Kyselyyn toivotaan vastauksia erityisesti vammaisilta tai muuten toimintarajoitteisilta sekä maahanmuuttajilta.

Kaupungin kulttuuripalveluihin kuuluvat muun muassa kaupunginorkesteri, seutukirjasto, Pohjois-Karjalan museo HILMA, Taidemuseo ONNI, Joensuun seudun kansalaisopisto ja tapahtumat, kuten Joen yö ja Kulttuuritori.

Kyselyyn voi vastata sähköisesti 24.5. saakka osoitteessa:

cultureopen.home.blog/kattavuuskysely

Kysely on saatavilla sekä suomen-, että englanninkielisenä.

Mainosteksti, jossa lukee: Vastaa kyselyyn ja vaikuta siihen, miten kulttuuria tehdään Joensuussa!

Itä-Suomen yliopistolla kartoitettiin WC-tilojen esteettömyyttä

Culture Open -projektikoordinaattori Henna Karhapää kutsuttiin maanantaina 8.4. seuraamaan Itä-Suomen yliopiston kiinteistökierrosta, jossa kartoitettiin Joensuun kampuksen WC-tilojen esteettömyyttä. Projektikoordinaattori oli kutsuttu kierrokselle mukaan, koska hanke teki maaliskuussa saavutettavuuskartoitusta yliopiston tiloissa sijaitsevassa Carelia-salissa.

Tarja Räsänen ja Peeta Piiparinen seisovat inva-WC-tiloissa ja keskustelevat.
Tarja Räsänen ja Peeta Piiparinen tutustuvat Aura-rakennuksen esteettömään WC-tilaan.

Esteettömien WC-tilojen kartoitusta ohjasi kiinteistöinsinööri Tarja Räsänen yliopiston Toimitilapalveluista. Kartoitukseen osallistuivat myös Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) edustajat Peeta Piiparinen (talous, työelämä- ja yritysyhteistyövastaava) ja Susanna Remes (sosiaalipolitiikka- ja kehitysyhteistyövastaava).

Yliopiston kartoituksen tarkoituksena oli tunnistaa sellaisia WC-tiloja jokaisesta kampuksen rakennuksesta, joita voisi käyttää unisex-WC-tiloina. Aiemmin vastaava selvitys on tehty Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella.

Kartoitus aloitettiin Aurora I –rakennuksesta, jonka aulatilassa sijaitsevaa esteetöntä inva-WC:tä voi käyttää myös unisex-WC:nä. Tarja Räsänen totesi, että kampuksen kaikissa rakennuksissa on inva-WC:t, jotka ovat jo unisex-käytössä.

Yhteensä mahdollisia unisex-WC-tiloja on 18 kappaletta. Erityisesti naisille tai miehille tarkoitettujen WC-tilojen muuttaminen unisex-WC-tiloiksi tapahtuu poistamalla sukupuolta merkitsevät kyltit, jolloin unisex-WC-tilojen ovissa on vain merkintä ”WC”.

Kolme henkilöä nousee luentosalin rappusia pitkin.
Tarja Räsänen, Peeta Piiparinen ja Susanna Remes tutkivat yhtä yliopiston uusista luentotiloista.

Hankkeen näkökulmasta oli kiinnostavaa nähdä miten yliopisto ottaa saavutettavuuden huomioon. Esteettömiä WC-tiloja oli lukuisia ja äskettäin uudistettuihin Metria-rakennuksen auditorioihin on asennettu induktiosilmukat. Lisäksi on huolehdittu, että kampusalueen rakennuksiin on esteetön sisäänpääsy ja monen oven yhteydessä on avauspainike. Myös kansainväliset opiskelijat on otettu huomioon muun muassa englanninkielisillä opasteilla ja kuvasymboleilla WC-tilojen yhteydessä.

Unisex-WC-tilojen tarpeen lisäksi kiinteistökierroksella kirjattiin ylös myös muita esteettömyyteen liittyviä asioita, kuten naulakkojen korkeuksia ja liikkumista luentotiloissa. Nämä huomiot tullaan raportoimaan Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen Esteettömyyskartoitus 2019 –yhteenvedossa.

Kuva reittiopasteista, jotka ovat suomeksi ja englanniksi.
Yliopiston kampusalueen rakennusten opasteet ovat suomeksi ja englanniksi.

Tutustuminen yliopiston Joensuun kampuksen tiloihin oli erittäin mielenkiintoista. Monen vanhemmankin rakennuksen saavutettavuutta on parannettu jo muutamilla pienillä muutoksilla ja kierros muistutti, kuinka esteettömät tilat hyödyttävät kaikkia. Suuri kiitos Itä-Suomen yliopistolle ja Tarja Räsäselle kutsusta!

kuva kyltistä, joka kertoo, että tilassa on induktiosilmukka.
Moneen remontoituun luentotilaan on asennettu induktiosilmukka.

Saavutettavuuden työkaluja CELIA:n seminaarista

Culture Open –projektikoordinaattori Henna Karhapää osallistui maanantaina 1.4.”Ymmärrän”-seminaariin, jonka teemana oli saavutettavuuden työkalut. Tapahtuman järjesti yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa tukeva asiantuntijakeskus CELIA, joka erikoistuu saavutettavaan kirjallisuuteen ja julkaisuihin.

Valokuva Celian bannerista, joka seisoo lattialla alustalla.

Julkishallinnon viestijöille, sisältöjä tuottaville asiantuntijoille ja johdolle suunnattu seminaari järjestettiin tänä vuona toisen kerran. Helsingin Kuntatalolla järjestetyssä seminaarissa oli asiantuntijaluentoja ja käytännön oppitunteja siitä, miten saavutettavuutta voidaan lisätä viestinnässä. Seminaarissa korostui ymmärryksen lisäämisen tärkeys sekä empatia yhtenä saavutettavuuden työkaluna.

Päivän aluksi seminaarin juontaja, viestintäasiantuntija Rauna Nerelli, korosti ettei ”julkishallinnon viestinnän tarvitse olla tylsää”. Seminaarin ensimmäinen puhuja, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, taas painotti johdon rohkeutta viestiä ymmärrettävästi ja kysyi, että ”miksi hyväksymme huonon viestinnän?”.

Oikeusministeriön Vava Lunabba puhui kaksikielisyydestä saavutettavuudessa ja mainitsi Suunniteltu kaikille/ Design for All –periaatteen tärkeyden. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi verkkosivujen tulee kiinnittää huomiota teknisen toteutuksen virheettömyyteen, selkeään ja hahmotettavaan käyttöliittymään sekä ymmärrettävään sisältöön.

Projektikoordinaattorin näkökulmasta päivän mielenkiintoisinta antia olivat CELIA:n Kirsi Ylänteen ja Johannes Kosken käytännön neuvot siitä, kuinka tehdä tiedostoista saavutettavia. Syynissä olivat Word, PowerPoint ja PDF –tiedostot, joiden helppo muokkaus tekee niistä luettavampia suuremmalle joukolle ihmisiä.

Tänä vuonna seminaarissa oli mukana myös työpajoja, joissa osallistujat jakoivat vertaistukea ja käytännön neuvoja saavutettavuusasioihin liittyen. Projektikoordinaattori veti työpajan, jonka aiheena oli saavutettavat blogisisällöt ja sosiaalinen media. Pajan kesto oli 30 min ja pajoja pidettiin kaksi peräkkäin.

Neljä henkilöä istuu ja räpeltää älypuhelimiaan. Tehtävän tarkoituksena on kirjoittaa saavutettava twiitti.
Saavutettavien some- ja blogisisältöjen työpajassa harjoiteltiin saavutettavien twiittien kirjoittamista.

Pajassa jaettiin ajatuksia siitä, miten kirjoittaa saavutettava twiitti sekä käytännön neuvoja tekstivastineiden lisäämisestä kuviin. Culture Open YouTube-kanavan ohjevideo sähköisestä saavutettavuudesta oli myös hyödyllinen työkalu, kun mietittiin miten saada teoria ja käytäntö kohtaamaan.

Lähikuva monisteesta, johon on listattu käytännön esimerkkejä nettisisällön saavutettavaksi tekemisestä.
Työpajaan osallistuneille jaettiin myös moniste, jossa on käytännön neuvoja siitä miten tehdä sähköisistä nettisisällöistä saavutettavampia.

Seminaarin iltapäivässä kuultiin myös Yleisradion Petri Kejosta, joka kertoi Yle:n järjestämästä selkokielisestä vaalikeskustelusta. Keskustelu julkaistaan Yle Areenassa torstaina 4.4. ja lähetystä pääsee myös seuraamaan Ylen Selkouutisten sivulta.

Päivän lopuksi seminaarin osallistujat pääsivät esittämään kysymyksiä Aluehallintoviraston saavutettavuustiimille koskien 1.4.2019 voimaan tullutta saavutettavuusdirektiiviä. Direktiivin tarkoitus on, että mahdollisimman moni ihminen voisi käyttää verkkopalveluita mahdollisimman helposti.

Seminaari oli mukava tapa kohdata muita saavutettavuusasioista kiinnostuneita sekä vaihtaa ajatuksia ja ideoita siitä, miten voimme tehdä viestinnästämme vieläkin lähestyttävämpää. Toivottavasti tapahtuma järjestetään ensi vuonna uudelleen!

Create your website with WordPress.com
Aloitus